distributor - suomen logistiikkajulkaisu 1/2010

Sivu -1

distributor.fi Satamissa tarvitaan nyt yhteistyötä SIVUT 10–11 Uutta virtaa liikennehallintoon SIVUT 38–42 Varustamot valmistautuvat uuteen noususuhdanteeseen SIVUT 6–9

Sivu 0

Sivu 1

Aika tarkistaa näkemyksesi! ME NÄEMME MITÄ MUUT EIVÄT NÄE www.tuottavuus.eu Kaikki materiaalinhallinta samasta paikasta. p Tiedätkö, mitä varastossasi tapahtuu? Oletko selvillä materiaalinkäsittelyn kustannusrakenteesta? Moni ei ole, ja ihmekös tuo. Läheltä ei hahmota kokonaiskuvaa ja kaukaa ei näe yksityiskohtia. Väitämmekin, että tarkistamalla näkemyksiäsi materiaalinkäsittelystä voit kasvattaa yrityksesi tuottavuutta selvästi. Ota nyt yrityksellesi tuottavuusetu, joka syntyy yhteistyöstä alan osaavimman kanssa. Toyota Material Handling näkee materiaalinkäsittelysi kehittämisen paikat ja tarjoaa työkalut sen seurantaan liiketoimintasi kannalta – sinä voit keskittyä omaan työhösi. Jos olet valmis näkemään koko yrityksesi materiaalinkäsittelyn uudella tavalla, tarjoaa Toyota siihen todelliset moniteholinssit! Korpivaarantie 1 • 01450 Vantaa • puhelin vaihde 010 575 700 • huollon tilauskeskus 010 5757 500 • www.toyota-forklifts.? stronger together

Sivu 2

distributor 1-2/2010 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki Puh. 09 686 6250 Faksi 09 685 2940 info[at]publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Risto Valkeapää TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Jaakko Lätti TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen GRAPHIC DESIGN A5 Plate Media Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, toukokuu 2010 KANSIKUVA PhotoDisc PubliCo on Aikakauslehtien Liiton jäsen. © 2010 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty. 2 distributor 1-2/2010 pääkirjoitus KUNNNOSSAPITOA EI SAA UNOHTAA LIIKENNEINFRAA KEHITETTÄESSÄ Vuoden 2010 alussa aloittanut Liikennevirasto on joutunut heti kärkeen painiskelemaan maan liikenneinfraan liittyvien suurien ongelmien kanssa. Päivittäiset uutiset kertovat, että Liikennevirasto on keskellä todella suuria haasteita. Liikennevirastoon ovat yhdistyneet Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitoksen tehtäviä sekä Tiehallinnon toimintoja. Viraston tehtävänä on kehittää maan liikennejärjestelmää vastaamaan kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita eli sen tehtävä on suorastaan isänmaata syleilevä. Tienpito, radanpito ja merenkulku edellyttävät yhteisen väylänpidon osaamisen rinnalla kukin erilaista syvää ammattitaitoa, jota uudessa virastossa pitäisi ylläpitää ja edelleen kehittää. Viraston haasteellisena tehtävänä on turvata päivittäisten matka- ja kuljetusketjujen toimivuus kaikissa olosuhteissa koko maassa sekä myös kansainvälisissä yhteyksissä. Painopisteenä uuden viraston toiminnassa on nykyisen väyläverkon kunnon ylläpito ja kehittäminen. Kun kyse on maantieteellisesti suuresta maasta, infrahankkeisiin palaa paljon rahaa. Kunnianhimoisena tavoitteena on mm. lisätä nopeita rautatieyhteyksiä nykyisestä vajaasta 800 kilometristä yli 1 000 kilometriin muutamassa vuodessa. Vuoden 2010 alkuvuoden kokemuksien perusteella voidaan painottaa erityisesti kunnossapitoon panostamista: nopeista yhteyk sistä ei ole juurikaan iloa, jos junat eivät kulje. Viime vuosina on synnytetty hienoja uusia moottoritieosuuksia, kuten Turun tie tunneleineen. Sen kanssa on ollut tunnettuja harmeja, mutta toimiessaan tie on todella merkittävä liikenteen sujuvuuden uudistaja. Uuden viraston toiminnassa olennainen kysymys on pitää väyläverkon kehittämisen rinnalla myös huolta kunnon ylläpidosta. Tätä puolta ei saa unohtaa. Kyse on ennen kaikkea turvallisuudesta. Kun nopeudet kasvavat rautateillä ja kumipyöräliikenteessä, myös onnettomuudet lisääntyvät helposti. RISTO VALKEAPÄÄ PÄÄTOIMITTAJA

Sivu 3

Ready for China! Meet the world’s largest growth market at a single location. And take part at the industry’s most important exhibition in China. See you in Shanghai! www.transportlogistic-china.com www.aircargochina.com Organizers: Munich Trade Fairs International Group | Munich Trade Fairs (Shanghai) Co., Ltd. Trade Fair Management: Munich Trade Fairs (Shanghai) Co.,Ltd. Hotline (+49 89) 9 49-1 14 98 | Fax (+49 89) 9 49-1 14 99

Sivu 4

sisällys Porin satama on Suomen toiseksi suurin bulksatama ja viidenneksi suurin kaupallinen satama, sivut 16–17. 02 Pääkirjoitus 06 Varustamot valmistautuvat uuteen noususuhdanteeseen 10 Satamissa tarvitaan nyt yhteistyötä 12 Metsäteollisuuden luotto-operaattori 15 Oulun satama – Nuottasaarelle 50 lisävuotta 16 Porin satamalla on hyvät kasvumahdollisuudet 18 Jatkuva it-myllerrys vie Itellan logistiikkaa eteenpäin 20 Naantalin satama valmiina liikenteen kasvuun 22 JAKK kehittää ja kouluttaa logistiikka-alalla kumipyöristä satamiin ja teollisuuslogistiikkaan 24 Havator Transport työskentelee laajalla säteellä 26 LIMOWA yhdistää logistiikkakeskusten osaajat 28 Sitan autoissa sähköinen toiminnanohjaus 30 Fujitsun logistiikkayksikkö pitää Patja- ja Sohva-palvelut liikkeellä 34 Rail Baltica – junareitille haetaan lisää tehoja 4 distributor 1-2/2010 Kuva: Porin satama JAKK kehittää ja kouluttaa logistiikka-alalla kumipyöristä satamiin ja teollisuuslogistiikkaan, sivut 22–23. Kuva: JAKK

Sivu 5

Havator Transportilla on käytössään Pohjoismaiden kattavin oma verkosto erikoislogistiikalle, sivut 24–25. 36 Tuottavuus syntyy kokonaisuudesta 38 Uutta virtaa liikennehallintoon 44 Allegro-juna Suomessa 46 Finnairin visio 2020: Pohjolan ykkönen, halutuin Aasian-liikenteessä 51 YRITYSHAKEMISTO ILMOITUKSET 1 Toyota 3 Messe München 23 JAKK 33 Dolphin Exhibitions 37 Euronaval 2010 43 Transles 2010 45 Suomen Messut Kuva: Havator Group Axel Group Oy on viime vuoden aikana asentanut Axel Drive-ajoneuvoratkaisun Sita Finland Oy:n jätekeräysautoihin, sivut 28–29. 48 Arvelin 48 Citykoti 49 Adforum 50 Posidonia 2010 Etusisäkansi Distributor.fi Takasisäkansi Seatec.fi Takakansi Rauma Stevedoring Kuva: Axel Group distributor 1-2/2010 5

Sivu 6

Tankkialus M/t Mastera kuljettaa öljytuotteita muun muassa Itämerellä. 6 distributor 1-2/2010 Varustamot valmistautuvat uuteen noususuhdanteeseen

Sivu 7

Suomen Varustamot valvoo suomalaisten laivanvarustajien etuja kovassa kansainvälisessä paineessa. Haasteita tulee sekä EU:sta että IMO:sta (International Maritime Organisation). Kovin vaatimus on, että Suomen lähivesillä liikkuvien alusten pitäisi vähentää rikkipäästöjään roimasti vuoteen 2015 mennessä. Kuva: Neste Oil S uomen Varustamot ry syntyi kesäkuun 2008 alussa. Tuolloin sulautettiin yhteen kolme työnantajayhdistystä: Varustamoyhdistys, Ålands Redarförening ja Rahtialusyhdistys. ”Meillä on tällä hetkellä 25 jäsenvarustamoa eli lähes 100-prosenttisesti kaikki ulkomaanliikennettä harjoittavat varustamot”, kertoo Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén. Jäsenvarustamoiden yhteinen liikevaihto on suunnilleen 2,5 miljardia euroa. Jäsenaluksia on noin 110. EU AJOI YHDISTYMISEEN Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomenkin merenkulkuasiat alkoivat pikku hiljaa siirtyä Brysselin alaisuuteen. ”Ennen vuotta 1995 kaikki Euroopan maat pystyivät tekemään omia ratkaisujaan kansallisvaltioina. Sittemmin se ei ole enää ollut mahdollista. Kansainvälinen edunvalvonta on muuttunut yhä tärkeämmäksi”, Widén perustelee kolmen yhdistyksen voimien kasaamista. ”Oli pakko tehdä jotain. Ehkä järjestöjen olisi pitänyt yhdistyä jo joitakin vuosia aikaisemmin. Joka tapauksessa nyt edunvalvontamme on oikealla mallilla. Varsinkin resurssien käyttö on tehokkaampaa kuin ennen”, Widén kehuu. EU pyrki alun perin perustamaan Eurorekisterin. Se ei onnistunut. ”Sitten päätettiin EU:n merenkulkupoliittisista suuntaviivoista, joita kaikki jäsenmaat lähtivät seuraamaan ja ottamaan mukaan omaan lainsäädäntöönsä.” Vähitellen myös Suomen liikenne- ja viestintäministeriössä huomattiin, että Suomenkin merenkulkupolitiikasta päätetään EU:n liikenneministerineuvostossa Brysselissä. ”Nykyisin on tärkeää vaikuttaa varsinkin eurooppalaisen katto-organisaatiomme ECSA:n (European Community Ship owners’ Association) suuntaan”, mainitsee Widén. distributor 1-2/2010 7

Sivu 8

”Suomen uusi tonnistoverolaki, joka tulee voimaan 1.1.2010 alkaen taannehtivasti, on EU:n suuntaviivojen mukainen. Matkustaja-alukset Suomen ja Ruotsin välisillä reiteillä eivät kuitenkaan tule mukaan, sillä EU:n mukaan taxfree-tulot eivät ole tonnistoverotettavaa tuloa”, selvittää Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén. RIKKIMÄÄRÄYKSISTÄ ISOT LASKUT SUOMELLE YK:n merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organisation) on Widénin mukaan esittänyt Suomen laivaliikenteelle ja teollisuudelle kalleimman vaatimuksen miesmuistiin. ”IMO:n Maritime Environmental Protection Committee on tehnyt päätöksen, että laivapolttoaineiden rikkipitoisuus saisi 1.1.2015 alkaen olla enintään 0,1 prosenttia ECA-alueilla (Emission Control Areas)”, Widén toteaa. ECA-alueet ovat luontonsa suhteen erityisen herkkiä päästöille ja saasteille. IMO:n mukaan sellaisia ovat Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali. Suomen Varustamoiden laskel mien mukaan Suomeen suuntautuva laivaliikenne polttaa vuodessa suurin piirtein 2,3 miljoonaa tonnia rikkipitoista polttoainetta. Syksyn 2008 polttoainehintojen mukaan 8 distributor 1-2/2010 lisäkustannus Suomen vienti- ja tuntiteollisuudelle olisi yli 800 miljoonaa euroa vuodessa. ”Jo tänä päivänä Suomen paperiteollisuudella on vaikeuksia, eikä se kestä kovinkaan paljon lisää kustannuspaineita.” ”Olemme pyrkineet vaikuttamaan asiaan vahvasti ja olemme myös onnistuneet. Ennen joulua Suomi lähetti nootin IMO:n pääsihteerille. Siinä ilmoitettiin, että Suomi ei voi tällä hetkellä ottaa voimaan uutta sääntöä, koska emme ole ehtineet tehdä tarpeeksi kustannusvaikutus- ja saatavuusanalyysejä.” ”Jo nyt Suomessa käytetään polttoainetta, joka on maailman ympäristöystävällisintä. Sen rikkipitoisuus on noin 1,5 prosenttia. Muu maailma käyttää polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on 4,5 prosenttia. Siinä on hurja ero”, Widén päivittelee. Vuonna 2015 muu maailma voisi vielä jatkaa 3,5 prosentin polttoaineilla. ”Tämä vaikuttaisi myös EU:n sisäisiin Kuva: Ari Mononen markkinoihin, koska liikennevirrat varmaankin muuttuisivat: Välimerellä kun olisi sitten aivan eri sääntely kuin Pohjois-Euroopassa. Tämä on suuri ongelma myös EU:lle, koska yhtenäisten sisäisten markkinoiden periaate ei enää toimisikaan.” SÄÄDÖKSET UHKAAVAT SUOMALAISIA SATAMIAKIN Ongelmaa pahentaa se, että vähärikkistä polttoainetta ei olisi välttämättä saatavilla niin paljon kuin sitä kulutettaisiin. ”Tutkimusten mukaan vuoteen 2015 mennessä tarvittaisiin 30 miljardin euron investoinnit, jotta Pohjois-Euroopan laivaliikennettä voitaisiin pitää yllä. Vähärikkisiä polttoaineita ei valmisteta siinä määrin, että pystyisimme hoitamaan Pohjois-Euroopan laivaliikenteen. Tarvittaisiin aika lailla lisää jalostamokapasiteettia.” ”EU:n päättäjien piti kokoontua pohtimaan rikkimääräyksiin liittyviä ongelmia 8.3.2010, mutta tapaaminen siirtyi kesäkuulle.” Suomen itänaapuri Venäjä ei ole ratifioinut MARPOL-yleissopimuksen VI liitettä. Pietarissa ja Kaliningradissa olisivat voimassa toisenlaiset eli maailmanlaajuiset säännöt. ”Jos IMO:n päätös tulee voimaan, niin liikenne Suomen satamiin uhkaa loppua ja suuri osa laivaliikenteestä siirtyy Pietariin. Suomen ulkomaankauppa hoidetaan sitten kumipyörillä Pietarin kautta”, Widén varoittaa. Samantyyppinen tilanne uhkaa syntyä Puolassa ja Liettuassa, kun niiden lähistöllä on Kaliningradin satama. Maiden omat satamat voisivat ottaa vastaan vain vähärikkistä polttoainetta käyttäviä aluksia. ”CO 2 -päästöistä puhuttiin myös joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Siellä ei mainittu merenkulusta sanaakaan. Silti suunnitteilla on, että kauppamerenkululta perittäisiin maailmanlaajuisesti 35 miljardia euroa vuodessa”, Widén huokaa.

Sivu 9

Suomalaisrekisterissä oleviin matkustaja-aluksiin kuuluu esimerkiksi M/s Gabriella, jonka kotipaikkana on Maarianhamina. ”Pyrimme koko ajan vaikuttamaan asioihin International Chamber of Shippingin ja myös ECSA:n kautta. Meillä on pieniä ongelmia kansainvälisten kattojärjestöjemme suhteen, sillä joudumme käymään keskusteluja paitsi muun maailman, myös Välimeren valtioiden kanssa.” ”Etelä-Euroopan maat eivät ole varsinkaan rikkiasiassa kovin yhteistyöhaluisia: ne pelkäävät, että jos pohjoiset maat rettelöivät liikaa, niin yhtäkkiä samat säännöt tulevat koskemaan kaikkia. Se on iso ongelma varsinkin EU:n sisällä.” VARUSTAMOALALLA VALOA NÄKYVISSÄ Suomen metsäteollisuuden alasajo näkyy ja tuntuu myös varustamotoiminnassa. ”Olemme jopa muuttaneet vanhoja paperinkuljetuslaivoja autonkuljetusaluksiksi. Niitä on rakennettu uusiksi Puolassa ja Kiinassa”, Widén kertoo. ”Tietysti metsäteollisuus on edelleen erittäin merkittävä työnantaja. Siltä saadaan yhä kuljetettavaksi erittäin suuria volyymeja. Nyt on jo havaittavissa tiettyjä elpymisen merkkejä metsäteollisuudenkin puolella”, Widén arvioi. Suomalaisvarustamoilla on varsin paljon paperinkuljetussopimuksia etenkin UPM Kymmenen kanssa. Widén uskoo sekä Suomen elinkeinoelämän että johtamansa uuden yhdistyksen tulevaisuuteen. ”Suomessa väkiluku on kasvanut, samaten kulutus on kasvanut. Tarvitaan lisää kuljetuksia. En ole yhtään huolestunut.” ? MERJA KIHL ARI MONONEN distributor 1-2/2010 9 Kuva: Ari Mononen

Sivu 10

Satamissa tarvitaan nyt yhteistyötä Kokkolan sataman kautta kulkee merkittävä osa Suomen vienti- ja tuontikuljetuksista. ”Kun kysyntä maailmanlaajuisesti romahti, niin Suomen vientiteollisuus kärsi merkittävästi. Se heijastuu suoraan satamiimme”, toteaa Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Markku Mylly. V uosina 2007 ja 2008 Suomen ulkomaan meriliikenne ylitti ensimmäisen kerran sadan miljoonan tonnin rajan. ”Sitten tuli taloudellinen syöksykierre ja ulkomaan meriliikenne putosi noin 20 prosenttia”, Markku Mylly mainitsee. Viime vuonna 2009 tuonti väheni edellisvuoteen verrattuna 23 prosenttia ja vienti 15 prosenttia. Koko ulkomaan meriliikenne supistui noin 20 miljoonaa tonnia. Hän näkee kuitenkin orastavia kasvumerkkejä joissakin satamissa. 10 distributor 1-2/2010 ”Suomen satamissa tehdyt investoinnit pitää saada tehokkaaseen käyttöön”, toimitusjohtaja Markku Mylly korostaa. Tämän vuoden tammikuussa alkoi joissakin satamissa näkyä lieviä elpymisen merkkejä: liikenne kasvoi 5–10 prosenttia. ”Satamat eivät nyt kestä markkinahäiriöitä. Jos tulee lakkoja, niin ne vaikuttavat rajusti ja pitkäaikaisesti Suomen vientiteollisuuteen. Joidenkin teollisuuslaitosten ulkomaiset asiakkaat ovat jo siirtäneet tilauksiaan Keski-Euroopan tehtaille varmistaakseen tavaroiden saannin”, Mylly pohti maaliskuun 2010 kuljetus- ja satama-alan lakkojen aattona. Ahtaajien lakko alkoi 4. maaliskuuta. Siitä tulikin melko pitkä ja riitaisa. Lakon vaikutukset ulottuivat muillekin aloille. KAIVOKSET LISÄÄVÄT SATAMIEN LIIKENNETTÄ Ilman rohkeita investointisuunnitelmia ja päänavauksia satamien liikennettä on Myllyn mukaan vaikea kasvattaa. ”Pitää kuitenkin olla selkeä visio siitä, millaisia liikennevirtoja satamiin on tulossa”, Mylly opastaa. ”Esimerkiksi Pohjois-Suomessa kaivostoiminta käynnistyy jollakin aikavälillä ja se lisää satamien liikennettä. Talvivaara on jo toiminnassa.” Ennakkotietojen mukaan Kolarin rauKuva: Kokkolan satama

Sivu 11

takaivoksista ensimmäiset malmilastit saataisiin 2012. Sen jälkeen tilanteeseen vaikuttaa, miten malmin, teräksen ja raudan hinta käyttäytyy maailmanmarkkinoilla. ”Rohkeimmat arvaukset liikenteestä ovat olleet jopa yli kymmenen miljoonaa tonnia vuodessa”, Mylly hehkuttaa. ”Kaivosyhtiö tietysti ratkaisee, minne pelletointilaitos rakennetaan: tehdäänkö se Pajalaan tai Kotkaan, vai viedäänkö lastit suoraan Kemistä välilaivauksen kautta johonkin Euroopan pelletointilaitokseen? – Meidän kannaltamme olisi hyvä, jos malmit kuljetettaisiin meriteitse esimerkiksi Kotkaan pelletoitaviksi.” Suomessa on jo paljon teollisuudelle tärkeitä satamia. Suurin energiasatama on Nesteen Sköldvik. ”Myös Tornion satama on äärimmäisen tärkeä. Outokummun jaloterästehdas rakennettiin Tornioon erityisesti siksi, että Elijärven nikkelikaivos ja satama ovat molemmat lähellä”, Mylly arvioi. ”Kemi on metsäteollisuudelle tärkeä satama, Oulu samalla tavalla Stora Ensolle. Raahessa on Rautaruukki, jonne raakaaine tuodaan nykyisin pääasiassa laivakuljetuksina Luulajasta, noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa.” ”Yksikköliikenteen satamina Vuosaarella ja Turun satamalla on painava rooli omalla alueellaan.” SATAMISTA OSAKEYHTIÖITÄ Operaattorit ja satamanpitäjät ovat investoineet satamien infrastruktuuriin varovastikin arvioiden noin 1,5 miljardia euroa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jäänmurtajalaivasto varmistaa Suomen satamien liikennettä talvikaudella. ”Nämä investoinnit pitää saada tehokkaaseen käyttöön”, Mylly hoputtaa. ”On mietittävä uusia mahdollisuuksia, millä poisjäävää liikennettä voitaisiin korvata. Satamissa pitäisi myös pohtia yhteistuumin, miten nykyistä liikennettä kannattaisi jakaa järkevällä tavalla.” Nykyisin satamat ovat hallinnollisesti pääasiassa joko osia kunnista tai kun tien liikelaitoksia. ”Satamat saavat kuitenkin tulonsa avoimilta markkinoilta, joten satamien hallintomalleja on muutettava. Valtionvarainministeriössä onkin pohdittu satamien muuttamista osakeyhtiöiksi”, Mylly toteaa. ? MERJA KIHL ARI MONONEN distributor 1-2/2010 11

Sivu 12

RAUMA STEVEDORING: Metsäteollisuuden luotto-operaattori Ahtaajien lakko päättyi, mutta talouden taantuma kiristää edelleen tunnelmia satamissa. Rauma Stevedoringin toimitusjohtaja Matti Esko näkee, että tämän hetken suurimmat haasteet liittyvät ilman muuta talouden lamaan ja aleneviin liikennemääriin. ”T ransito-liikenteen väheneminen on koskettanut eniten Itä-Suomea, mutta sillä on koko alaan merkittävät vaikutukset esimerkiksi konttitasapainon ja saatavuuden muodossa”, Esko arvioi ja lisää, että kannattavuuden ylläpitämisessä suurimmat haasteet liittyvät tuottavuuden parantamiseen. ”Talouden suhdanteet kehittynevät hieman parempaan suuntaan loppuvuonna.” Henkilökunnan määrä talossa vuoden 2010 alussa oli 537, kun vielä pari vuotta aikaisemmin väkeä oli satakunta enemmän. Lisäksi yhtiössä on sovittu lo12 distributor 1-2/2010 mautusjärjestelyistä syyskuun 2009 ja toukokuun 2010 väliseksi ajaksi. OSA EUROPORTS-KONSERNIA Oy Rauma Stevedoring Ltd on täyden palvelun satamaoperaattori, jolla on tarjota kaikki satamaoperoinnissa tarvittavat palvelut: lastinkäsittely, varastointi, huolinta ja varustamopalvelut sekä kansainväliset kuljetukset ja vapaavarastopalvelut. Rauma Stevedoring kuuluu Euroports Finland -konserniin, joka puolestaan on osa luxemburgilaista Euroports-konsernia. Suomesta myös Oy Botnia Shipping Ab Pietarsaaressa kuuluu samaan konserniin. Matti Esko kertoo, että lastinkäsittely ja varastointipalvelut muodostavat suurimman osan yrityksen myynnistä. Huolinnan ja varustamopalveluiden osuus on kuitenkin merkittävä ja pysynyt suhteellisen vakiona, hän lisää. ”Eniten kasvanut osa-alue on konttiterminaalin ja depot-palveluiden myynti.” Rauma Stevedoring on erikoistunut kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden vientiin ja erilaisten raaka-aineiden tuontiin. Eskon mukaan viime vuoden viennistä noin 85 prosenttia oli kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita. Kuvat: Oy Rauma Stevedoring Ltd

Sivu 13

”Osuus on aavistuksen pienentynyt viimeisten vuosien saatossa.” MONIPUOLISEMPAA TRAFIIKKIA Vuoden 2009 tuonnista taas noin 55 prosenttia oli kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineiden tuontia. Tämäkin osuus on pienentynyt, mikä tarkoittaa sitä, että tuonti Rauman kautta on monipuolistunut koko ajan. Vientipuolella säännöllinen linjaliikenne Euroopan merkittävimpiin satamiin antaa mahdollisuuden myös erilaisen kone- ja projektitavaran, kappale- ja bulktavaran sekä konttien ja trailereiden kuljettamiseen. Rauma Stevedoring pystyykin tar joamaan kuljetus- ja lastinkäsittelypalvelut kaikille tavararyhmille. Toimeksianto saattaa käsittää satamakäsittelyn tai kuljetuksen ovelta ovelle – ja kaikki tarvittavat lisäpalvelut saa samaan pakettiin. Myös tuonnissa hyödynnetään säännöllisen linjaliikenteen kapasiteettia, jotta yritys voi tarjota hinnallisesti ja toiminnallisesti kilpailukykyiset tuontikuljetukset Rauman sataman kautta. Asiakaskuntaa palvelemaan on luotu monien eri tuoteryhmien varastointiin soveltuvat tilat. HANSKASSA MYÖS IMDG Normaalin kappaletavara- ja suuryksikkövarastoinnin lisäksi Rauma Stevedoringilla on tarjota asiakkailleen nykyaikaiset varastot myös luokiteltujen (IMDG) tavararyhmien varastointiin sekä tulliterminaali- ja vapaavarastopalvelut. Yritys hoitaa myös useiden eri toimeksiantajien maahantuonti- ja jakeluvarastoja. Käytettävissä olevat varastotilat – yhteensä yli 200 000 m 2 – mahdollistavat myös uusien, suurienkin tavaraerien varastoinnin tuotteiden ominaisuudet huomioiden. Lämmitettävää varastotilaa on käytettävissä kaikkiaan noin 30 000 m 2 , mistä IMDG-tavararyhmille on varattu noin 1 300 m 2 :n tilat jaettuna neljään erilliseen osastoon. Yksikköliikenteen tarpeisiin soveltuvaa ulkokenttää on noin 120 000 m 2 ja IMDG-suuryksiköitä varten modernia kenttätilaa 5 000 m 2 . Bulk- ja irtolasteille on rakennettu siilotyyppisiä varastoja noin 200 000 m 3 . Lisäksi Raumalta löytyy tullivarasto, jonka käytössä olevat tilat mahdollistavat tarkoituksenmukaiset varastointimahdollisuudet kaiken kokoisille ja laatuisille tavaroille. LANGATON SATAMA Lisätehoja on haettu informaatioteknologiasta. Rauma Stevedoring uudisti viitisen vuotta sitten tietojärjestelmäänsä ja otti käyttöönsä Cisco Systemsin teknologiaan pohjautuvan, selainpohjaisuutta tukevan langattoman lähiverkon (WLAN). Verkko kattaa koko sataman alueen, ja on Suomen suurin liikkuvien päätelaitteiden WLAN-verkko, jota käytetään vuorokauden ympäri toimivassa, kriittisessä ympäristössä. Esko kertoo, että IT-projektin keskeisimmät tavoitteet saavutettiin hienosti. ”Tietojärjestelmää hyödynnetään kaikissa operatiivisissa toiminnoissamme ja tämä on poistanut päällekkäisyyksiä sekä tehostanut esimerkiksi suunnittelua, ja näin ollen tuottavuutta on voitu parantaa.” Toimitusjohtajan mukaan tiedon reaaliaikaisuus on myös kasvanut oleellisesti. Kehitettäviä osa-alueita ovat edelleen asiakasraportoinnit ja yhtiö suunnittelee lisäksi tuovansa uuden ohjausjärjestelmän konttiterminaaliin. distributor 1-2/2010 13

Sivu 14

Yleisen suuntauksen mukaisesti myös Rauman sataman kautta kulkeva konttiliikenne kasvoi viime vuosikymmenellä huomattavasti. Volyymien raju kasvu teki Raumasta valtakunnallisesti merkittävän konttisataman, ja tämänhetkisen taantuman jälkeen odotetaan uutta nousua. Konttiliikenteen kasvu asettaa yh tiölle myös jatkuvasti muuttuvia haasteita, joihin pyritään vastaamaan toimintatapoja kehittämällä ja konttien käsittelyyn käytettävään kalustoon panostamalla. ERIKOISKULJETUSTEN VETERAANI Kuljetuspalvelut ovat luonnollisesti oma lukunsa logistiikkaosaajan konsepteissa. Kattava yhteistyökumppaniverkosto takaa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti aikataulutetut kuljetukset kaikille tavararyhmille. Erilaisten projektitavaroiden, suurten ja painavien yksittäisten tuotteiden kuljetuksissa käytetään ainoastaan tunnettuja, luotettavia kuljetusliikkeitä. Pitkäaikainen kokemus erilaisten projektilaivausten hoitajana minimoi myös kuljetukseen kohdistuvat riskit. 14 distributor 1-2/2010 Tavaravirtojen liikkeen takana on huomattava konearmeija. Yli 180 nykyaikaista työkonetta – yhdessä ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa – mahdollistavat tavaran tehokkaan käsittelyn. Kaikissa koneissa ja laitteissa kiinnitetään erityistä huomiota niiden turvallisuuteen ja toimivuuteen jatkuvasti kehittyvässä satamatyöympäristössä. Koneiden keski-ikä (noin kahdeksan vuotta) pyritään pitämään mahdollisimman matalana, mikä puolestaan parantaa toimintavarmuutta ja tehostaa resurssien käyttöä. KORTIT PÖYTÄÄN Rauma Stevedoringilla on 2010-luvun kiihtyvässä kilpailussa useampikin valttikortti, Matti Esko uskoo: ”Meillä on laaja-alainen ammattitaito ja kokemus, hyvä ja joustava asiakaspalvelu sekä uuden omistajan myötä syntynyt parempi verkostoituminen.” Emokonserni Europortsilla on 18 satamaterminaalia seitsemässä maassa ympäri Euroopan. Rauma Stevedoringin operaatioiden kehittämistä auttaa sekin seikka, että toiminta on laatusertifioitu. Teknisen laadun kehittäminen ja ylläpitäminen mm. parantaa työturvallisuutta ja mahdollistaa osaltaan parempien työtehojen saavuttamisen ilman haavereita. Yhtiö haluaa kiinnittää erityistä huomiota toiminnalliseen laatuun. Toiminnallisen laadun kehittämisen piiriin kuuluvat asiakaspalvelu, työ- ja tuotantotapojen jatkuva kehittäminen, alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden valitsemiseen liittyvät tekijät sekä toimintaedellytysten parantaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Ympäristöasiat ovat niin ikään tärkeä osa satamaoperaattorin toimintaa. Raakaaineiden, energiamuotojen ja tuotantotapojen valinnassa on tavoitteena mahdollisimman vähäinen luonnon ja ympäristön kuormittaminen. ? SAMI J. ANTEROINEN

Sivu 15

OULUN SATAMA – Nuottasaarelle 50 lisävuotta O ulun Sataman Nuottasaaren päälaiturilla on ikää yli 50 vuotta. Laituri on noin 330 metrin pituinen ja siellä käsitellään nykyisin kaoliinia, liitua, suolaa ja puutavaraa. Näiden lisäksi käsitellään talkkia, jonka lastaaminen hoidetaan laiturin eteläpäässä sijaitsevaa hihnakuljetinta käyttäen. Muut lastit käsitellään mobiilinostureilla. Nuottasaaren laiturin sijainti StoraEnson tehdasrakennuksiin nähden on logistisesti optimaalinen. Lisäksi Oulujoen virtaaman ansiosta laiturin satama-allas pysyy jäättömänä käytännöllisesti katsoen koko talvikauden. 50 LISÄVUOTTA Laiturille tehtiin vuonna 2007 kunto- ja pohjatutkimukset, joiden perusteella laituri päätettiin kunnostaa perusteellisesti. Laiturin ja satamakentän korjaamisella, laiturin käyttöikää jatketaan 50 vuodella. Rakenteiden korjaamisella ja vahvistamisella saavutetaan toiminnallisia ja sataman kilpailukykyä parantavia asioita, mm. koko alueen logistiikka ja toimivuus paranevat, laiturin ja sen tausta-alueiden muodostaman kokonaisuuden toiminta tulee sujuvammaksi, kuljetuskaluston tehokas liikkuminen laiturikentällä mahdollistuu ja käsiteltävät lastijäämät voidaan poistaa satamakentältä ympäristöystävällisesti. Lisäksi peruskorjauksen yhteydessä rakennettava pesujärjestelmä parantaa työturvallisuutta ja sataman palvelutasoa. ALUSTEN PALVELUTASOA PARANNETAAN Tällä hetkellä alusten vesihuolto hoidetaan Oritkarin satamassa. Korjaus- ja muutostöiden jälkeen se on mahdollista myös Nuottasaaressa. Aluksille sijoitetaan laivavesipisteet laivojen käyttöveden ottoa varten lämmitettyihin laiturin pesuvesipisteiden letkukaappeihin. Myös alusten jätevesien vastaanottoa kehitetään, sijoittamalla laiturialueelle jätevesipumppaamo. Oritkariin rakennettiin vuonna 2006 alusten maasähkön syöttöpiste. Maasähkön syöttöön varaudutaan nyt myös Nuottasaaressa. Laiturin korjaustyön yhteydessä laiturilinjalle rakennetaan kaapelivarausputkia. Saneeraustyöt aloitetaan loppukeväällä 2010. ? Lisätietoja: www.ouluport.com distributor 1-2/2010 15

Sivu 16

16 distributor 1-2/2010 Porin satamalla on hyvät kasvumahdollisuudet Porin satama on Suomen toiseksi suurin bulk-satama ja viidenneksi suurin kaupallinen satama. Se selvisi lamavuodesta 2009 hyvin, sillä liikenne kasvoi, tosin vain prosentin. Kovasta kilpailusta huolimatta Porissa ollaan toiveikkaita: ensi kesänä rakennetaan lisää kenttätilaa teollisuuden tarpeisiin. Porin satamaa Reposaaren suunnalta nähtynä.

Sivu 17

P orin satama on käytännössä kolme satamaa: Mäntyluoto, Tahkoluodon syväsatama sekä Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatama. Satamassa voidaan purkaa ja lastata laivoja ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Sataman kautta kulkee sekä öljyä ja nestemäisiä kemikaaleja että kontteja, projektitavaraa, sahatavaraa ja kierrätysmetalleja. Satamasta on jatkokuljetuksia ajatellen hyvät rautatie-, maantie- ja meriyhteydet. ”Talvimerenkäynnin suhteen meillä on paras jäätilanne Suomen satamista, sillä edustalla ei ole saaristoa. Aallonmurtajan jälkeen seuraava maa tulee vastaan Ruotsin rannikolla. Lisäksi Kokemäenjoki puhaltaa jäät pois satama-altaasta. Talvella 2010 meillä on avovettä aallonmurtajan ulkopuolella eikä jäänmurtoa ole tarvit tu”, kertoo Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamo. Porin Mäntyluodon satamassa on myös telakkateollisuutta. SATAMAN LIIKENNE KASVAA HALLITUSTI Porin sataman liikenne on kehittynyt positiivisesti lähes koko 2000-luvun. ”Ainoa poikkeus oli vuosi 2005, jolloin Kioton ilmastosopimuksen myötä hiilidioksidin maksut nousivat niin korkeiksi, että hiiltä ei poltettu energiantuotannossa kuin nimeksi. – Vuonna 2009 Porin sataman liikenne kasvoi prosentin, mikä on erittäin hyvä tulos, kun otetaan huomioon yleinen taloustilanne”, Nirhamo kehaisee. Sataman liikennemäärät ovat pyörineet koko 2000-luvun 5–6 miljoonan tonnin välissä vuodesta riippuen. Liikevaihto on ollut 12–14,5 miljoonaa euroa. ”Viime vuonna 2009 liikenteemme oli 5,35 miljoonaa tonnia ja liikevaihto 13,9 miljoonaa euroa.” ”Pystyisimme jo nyt käsittelemään noin 10 miljoonaa tonnia vuosittain. Se on jo testattu käytännössä. Väylät eivät lopu kesken vaan niissä riittää syvyyttä isoillekin laivoille.” Tahkoluodossa väylän syvyys on 15,3 metriä. Kesällä 2010 Mäntyluodon väylä ja laituri syvennetään 12 metriin. ”Kemikaalisatamaamme on valmistunut 2008 uusi kemikaalilaituri, jossa on jo 12 metrin kulkusyvyyteen rakennettu laituri”, Nirhamo selvittää. ”Olemme erikoistuneet haastavien tuotteiden käsittelyyn. Viimeksi investoimme pölyävien bulk-tuotteiden pölynminimointijärjestelmiin. Yksi mottomme on, että vaikeakin tuote voidaan hoitaa fiksusti. Kaikissa hankinnoissa pyrimme ostamaan BAT-periaatteen mukaisia laitteita (BAT = best available technology).” Kaikki Suomen satamat joutuvat tekemään paljon ympäristölupiin liittyviä investointeja. ”Me olemme uusineet sataman viemäröinnit ja tulevana kesänä rakennamme lisäkenttätilaa teollisuuden tarpeisiin. Porin satamalla ja Porin kaupungilla on noin 200 hehtaaria vapaata tonttitilaa satamassa ja sen lähialueella, joten tilaa riittää”, Nirhamo mainitsee. ”Satamabisnes on erittäin pääomavaltainen ala. Pienten materiaalivirtojen tai lyhyiden sopimusten turvin ei voi investoida. Pelkästään metri uutta laituria maksaa 20 000–80 000 euroa, tyypistä riippuen – ja sitä tarvitaan kerralla 200 metriä. Lisäksi tarvitaan käsittelykalustoa, joka maksaa aina miljoonasta eurosta kymmeneen miljoonaan.” ? MERJA KIHL ARI MONONEN distributor 1-2/2010 17

Sivu 18

18 distributor 1-2/2010 Jatkuva it-myllerrys vie Itellan logistiikkaa eteenpäin

Sivu 19

Itellan ICT-johtaja Tommi Nylander vertaa it-järjestelmiä vanhaan taloon, jolle pitää tehdä jatkuvaa uudistusta, jotta talo pysyy kunnossa. Itellan itpuolen remonttimiehenä on ollut pitkään Tieto. Kuva: Heikki Tuuli Kuljettaminen ja informaatioteknologia elävät vahvassa symbioosissa Itellassa. Jos tietojärjestelmään tulee vika, eivät asiakkaat saa sen paremmin paketteja kuin laskujakaan. – K oska tapahtumamääriä on valtavasti, tekee se tietojärjestelmistä väistämättä monimutkaisia ja vaikeasti hallittavia. Samaan aikaan toleranssi järjestelmävirheille on äärimmäisen pieni, vain joitakin promilleja, sanoo ICT-johtaja Tommi Nylander Itellasta. Itella Logistiikka toimii kahdeksassa maassa: Suomessa, Skandinaviassa, Baltias sa ja Venäjällä. Se tarjoaa palveluja rahtiin ja huolintaan, kuljetuksiin, jakeluihin ja varastointiin. Esimerkiksi Suomessa se kuljettaa vuosittain 30 miljoonaa pakettia. – Järjestelmien luotettavuus on meille ydinasia, sillä ilman sitä emme voi täyttää asiakkaille annettua palvelulupausta. PYRKIMYKSENÄ JATKUVUUS Itellan jakeluverkko pystyy seuraamaan lähetysten kulkua bittimaailmassa. Tavaravirtojen suunnittelu ei onnistu ilman informaatioteknologiaa. – Jos informaatioteknologia tökkii, asiakkaille toimitettavien tavaroiden kulku vähintäänkin hidastuu. Vaikka raha ja säästöt ovatkin yritykselle tärkeä asia tänä päivänä, täytyy it-investoinneissa ajatella erityisesti liiketoiminnan jatkuvuutta. Liian tiukalle ei it-investointeja voi koskaan kiristää. – Käytännössä modernisoimme vanhaa ja kehitämme uutta samoissa it-projekteissa. Usein hyväksi koettua ohjelmistoteknologiaa on hyvinkin järkevää kehittää edelleen, Nylander jatkaa. IT-INVESTOINNILLE HAETAAN HYVÄÄ TUOTTOA Luonnollisesti kaikille it-projekteille annetaan hintalappu. Hinnassa puntaroidaan tarvittava investointi ja toisaalta järjestelmistä ammennettavat hyödyt. Kun projektin tarkoituksena on varmentaa kuljettamisen luotettavuutta ja kehittää uusia palveluja, ei hinta ole se, joka määrää. Modernisointiprojektit jatkavat aina järjestelmien elinkaarta, jolloin tehdyille investoinneille saadaan parempi tuotto. Tällä hetkellä Itella modernisoi koko kuljetusjärjestelmäänsä viiden vuoden projektina. – Kyse on esimerkiksi optimaalisesta ajoreittien hakemisesta ja fiksusta autojen lastaamisesta. Ajoreittien optimointi pienentää kuljettamisen hiilijalanjälkeä, mikä on etu myös asiakkaille. Tärkein osa it-projektia on kuitenkin muutoksen vieminen kentälle. Modernista järjestelmästä pitää osata ottaa hyöty irti. INTEGROINTIA TARVITAAN PALJON Tieto on tehnyt pitkään yhteistyötä Itellan kanssa. – Olennaista on, että toimittaja ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan, Nylander sanoo. Tieto on pystyttänyt Itellalle useita itjärjestelmiä, kuten pakettilajittelun taustajärjestelmän sekä vastannut järjestelmien ylläpidosta ja kehityksestä. – Integrointi on eräs vaativin osa logistiikan it-hankkeissa. Nykypäivänä ei voida yksinkertaisesti ajatella, että uutta järjestelmää ei integroitaisi muihin jo olemassa oleviin järjestelmiin, sanoo Tiedon kaupan ja logistiikan Venäjän-toimista vastaava johtaja Jarkko Elonen Pietarista. Itellakin on vahvasti läsnä Venäjälle, missä se on johtava varastopalveluiden tarjoaja. Sen it-investoinnit Venäjälle ovat yrityksen toiseksi suurimmat Suomen jälkeen. – Olennaista onnistuneelle it-projektille on se, että yritys ja it-toimittaja keskustelevat asioista avoimesti ja ymmärtävät sitä kautta toistensa vaatimukset. Näin toimien projektit voivat onnistua, Elonen summaa. ? TIINA RUULIO distributor 1-2/2010 19

Sivu 20

NAANTALIN SATAMA VALMIINA LIIKENTEEN KASVUUN V uonna 2008 Naantali teki vielä kaikkien aikojen liikenne-ennätyksensä. Sataman laiturien ja/tai vesialueiden kautta kuljetettiin yhteensä yli 8,72 miljoonaa tonnia tavaraa. Tonnimäärillä mitaten Naantali oli, aivan kuten tänäänkin, maan kolmanneksi suurin kunnallinen ja yleinen satama sekä neljänneksi suurin kaikista Suomen satamista. Vuonna 2008 Naantalissa oli myös maan neljänneksi tihein liikenne aluskäynneillä mitaten. Aluskäyntejä oli yhteensä 2 320 kappaletta. Maailmanlaajuisen talouslaman seurauksena liikennemäärät kuitenkin vähenivät vuonna 2009 niin Naantalissa kuin muissakin Suomen satamissa huomattavasti vuoteen 2008 verrattuna. Satamien tavaraliikennemäärät useassa suomalaisessa satamassa putosivat jopa yli kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Erityisesti taantumasta kärsivät metsäteollisuuden tavaravirroista ja Venäjän transitoliikenteestä suuresti riippuvaiset satamat. Naantalin satama ei ole kuitenkaan niin riippuvainen vain yhdestä toimialasta, kuten moni muu suomalainen satama. Liikenne-ennätyksiä on Naantalissa myös rikottu useana vuotena peräkkäin ja laman seurauksena laskeneissa liikennemäärissä palattiin Naantalin osalta vain parin viime vuoden takaisiin asetelmiin. Naantalin sa20 distributor 1-2/2010 taman kokonaisliikenne vuonna 2009 oli yhteensä 7,21 miljoonaa tonnia, jossa vähennystä huippuvuoteen 2008 verrattuna oli 17 %. Noin 1,5 miljoonan tonnin pudotuksesta huolimatta kuljetettiin Naantalin sataman laiturien ja/tai vesialueitten kautta tavaraa enemmän kuin esimerkiksi vielä vuonna 2006. Suomen muihin satamiin verrattuna liikenne Naantalissa laski keskimääräistä vähemmän. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen ts. tammi-maaliskuun aikana on Naantalin sataman kokonaisliikenne ollut jälleen kasvussa. Kokonaisliikenne on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna yli 18 %. Erityisen ilahduttavaa on ollut kehitys suuryksikköliikenteessä. Roro/ropax -aluksilla Naantaliin saapuvissa ja lähtevissä rekoissa ja perävaunuissa on kuljetettu noin 27 % enemmän rahtia kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Sivu 21

INVESTOINTEJA TOIMINTAEDELLYTYSTEN JA KILPAILUKYVYN TURVAAMISEKSI Satama on paikka, joka ei tule koskaan valmiiksi. Aina rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa. Parin viime vuoden aikana Naantalin satamassa toteutetut huomattavat investoinnit ovat olleet välttämättömiä ja tehty asiakkaiden toimintaedellytysten sekä sataman kilpailukyvyn turvaamiseksi. Merkittävimmistä viime aikojen investoinneista voidaan mainita sataman vanhojen bulk-laitureiden peruskorjaukset sekä Utöstä Naantaliin kulkevan syväväylän ruoppaustyöt Naantalin päässä ja siihen liittyvä ns. Moton matalan poisto Nesteen öljysataman edustalta. Hankkeisiin on käytetty investointimäärärahoja yhteensä noin 8 miljoonaa euroa. Bulk-laiturien kantokykyä nostettiin kolmesta tonnista per neliö (3 ton/m 2 ) kuuteen tonniin per neliö (6 ton/m 2 ). Laitureilla kulkee kiskoparit junavaunuille ja lastaus laiturilta junavaunusta suoraan laivaan tai laivasta vaunuihin on nyt mahdollista. Laiturille rakennettiin samalla myös purku-/ lastauspaikka raskaalle projektitavaralle. Utön kautta Naantaliin johtava entinen 13 metrin väylä saatiin ruopattua valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Kuluvan vuoden keväällä 15,3 metrin kulkusyvyiseksi vahvistettu väylä on nyt yksi Suomen merialueen syvimmistä väylistä yhdessä Porvoon Sköldvikin, Porin Tahkoluodon ja Kotkan Mussalon väylien kanssa. Neste Oyj:n supertankkerit Mastera ja Tempera ovat jo päässeet turvallisesti täydessä lastissa Naantaliin. Alusten kantokyky, 105 000 dwt, voidaan nyt hyödyntää kokonaan Naantalin jalostamon kuljetuksissa. ? YRJÖ VAINIALA SATAMAJOHTAJA Näkymä Naantalin kanta- ja öljysatamaan. Syväväylän 15,3 m ja Moton matalan ruoppaustyöt käynnissä syksyllä 2009. distributor 1-2/2010 21

Sivu 22

JAKKin satamalogistiikan projektipäällikkö Kai Nieminen on jakkimaiseen tapaan valmis lähtemään yritysten luo kouluttamaan satamalogistiikkaa ja siihen liittyviä asioita. 22 distributor 1-2/2010 JAKK kehittää ja kouluttaa logistiikka-alalla kumipyöristä satamiin ja teollisuuslogistiikkaan Jalasjärvellä päämajaansa pitävä aikuiskouluttaja ja kehittäjä JAKK on yksi Suomen suurimpia aikuiskouluttajia, ja kuljetus-logistiikka-alalla suurin. ”JAKK toimii yritysten tarpeitten pohjalta, ja palvelee kokonaisvaltaisesti asiakkaitaan. Pystymme tarjoamaan erilaisia tutkintoja työntekijätasolta esimieskoulutuksiin ja etsimään parhaat rahoitusvaihtoehdot. Lisäksi tunnemme alan yritykset ja niiden toiminnan läpikotaisin”, JAKKin kuljetus-logistiikka-toimialan johtaja Matti Heikkilä kertoo.

Sivu 23

J AKK toimii sekä kuljetus-, varasto-, satama- että teollisen logistiikan aloilla. Viimemainittu on teollisuusosaston heiniä ja painottuu tietysti erilaisiin asioihin kuin edelliset. ”Teollinen logistiikka keskittyy tehtaan sisäisen toimitusketjun hallintaan. Toimimme yrityksissä kehityshankkeiden kautta, ja toiminta keskittyy siihen, miten saadaan tietotekniset järjestelmät kuten tuotannonohjaus- ja toiminnanohjausjärjestelmät paremmin integroitua tuotantolaitoksen toimintaan. Emme puutu itse järjestelmiin, vaan siihen, miten tietoa tuotetaan, mihin sitä tarvitaan ja miten sitä voidaan hyödyntää paremmin”, JAKKin teollisuustoimialan johtaja Vesa Alanko-Luopa kertoo. Kehittymistyöhön liittyy olennaisesti henkilökunnan koulutus. Hankerahoituksen osaaminen on myös osa JAKKin palveluja. ”Hyöty ketjun toimintakuntoon saamisesta tulee esimerkiksi siitä, että tuotannon määrä pysyy samana, mutta varastot pienenevät olennaisesti. Kun läpikulku nopeutuu, niin raha ei turhaan makaa varastossa. Samalla teollisuuslaitos pystyy valmistamaan taloudellisesti ja tehokkaasti yhä pienempiä sarjoja ja pärjää kilpailussa.” SATAMALOGISTIIKKAKOULUTUSTA ASIAKKAAN LÄHELLÄ JAKK järjestää satama-alan koulutuksia tällä hetkellä Oulussa, Kokkolassa, Vaasassa ja Kristiinankaupungissa. ”Meneillään on täällä yhteensä 30 henkilön oppisopimuskoulutukset, joista valmistuvat suorittavat lastinkäsittelyalan ammattitutkinnon. Koulutettavista 12 toimii vakituisessa työsuhteessa Oulussa, 12 Kokkolassa, viisi Vaasassa ja yksi Kristiinankaupungissa. Useimmiten koneahtaajilla ei ole alan tutkintoa, vaan he ovat päätyneet alalle ”Esson baarin tietotoimiston” kautta,”, JAKKin satamalogistiikan projektipäällikkö Kai Nieminen toteaa. ”Osaaminen on sitten työssä hankittua osaamista vanhempien työkavereiden opastuksella.” Oppisopimuskoulutus koostuu oman osaamisen pohjalta tehdystä henkilökohtaistamisesta, tarvittavista teoriaopinnoista sekä työssäoppimisjaksoista. Opitun osaaminen osoitetaan näyttötutkinnoilla. Teoriaopetus voi sisältää laajemmallekin joukolle opetusjaksoja, mutta jatkoksi tarvitaan myös satamakohtaista opetusta. Esimerkiksi Kokkolassa on hyvä antaa bulkkitoimintaan liittyvää koulutusta, kun Oulussa taas tarvitaan paperin käsittelyn osaamista. ”Lastinkäsittelyalan ammattitutkintotodistus pätee kaikissa EU-maissa, joten sen suorittamisen jälkeen on oikeutettu etsimään töitä koko EU:n alueelta”. Paitsi ammattitutkintoa, JAKKissa annetaan myös lastinkäsittelyalan erikoisammattitutkintoon ja johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävää koulutusta. Viime mainitusta hyvä esimerkJATKOKOULUTUKSET – YKSIN TAI YHDESSÄ Nyt on hyvä aika toteuttaa puuttuvat jatkokoulutuspäivät suunnitelmallisesti, nivoen ne yrityksenne muihin kehittämistarpeisiin. Suunnitellaan yhdessä yritys tänne tai yritysrypästä pitkällä tähtäimellä palveleva kokonaisuus. Toimimme valtakunnallisesti, myös yritysten omissa tiloissa. Ota yhteyttä p. 0201 458 00 / jatkokoulutukset Jos jokin askarruttaa ammattipätevyyteen liittyvissä asioissa, soita JAKKin D-linjaan p. 044 735 5500 ki oli Helsingissä järjestetty SatamaJETin nimellä kulkenut koulutus. Johtamisosiosta vastasi JAKKin yrityskehitystoimiala, ja koulutukseen osallistui kaikkiaan 17 henkilöä. ”Myös satamien turvallisuuteen liittyvä koulutus on meillä vahvaa. Vuonna 2008 annoimme Oulun Satamasta ja Herman Andersson Oy:stä yhteensä noin 180 henkilölle turvallisuusalan koulutusta, ja saimme siitä erittäin positiivista palautetta.” ”Yksi JAKKin erikoisuuksista on valtakunnallinen toimipaikkaverkosto – menemme sinne, missä asiakkaamme ovat. Toimipaikkamme ovat pohjoisesta lähtien Oulussa, Vaasassa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Jalasjärvellä, Kuopiossa, Porissa, Tampereella, Hollolassa, Turussa ja Vantaalla. Viisi noista – kun Vantaan toimialueeksi lasketaan myös Helsinki – on satamakaupunkeja. Lisäksi kynnys lähteä maailmalle, muualle kouluttamaan on perinteisesti ollut meillä pieni, sen myötähän olemme isojen yritysten vanavedessä kasvaneet valtakunnalliseksi kouluttajaksi,” Nieminen päättää. ? www.jakk.fi distributor 1-2/2010 23

Sivu 24

Havator Transport työskentelee laajalla säteellä Havator Transportilla on käytössään Pohjoismaiden kattavin oma verkosto erikoislogistiikalle ja monipuolinen kalusto kaikkiin erikoiskuljetustarpeisiin. Suomen mittavin paineastian siirto SPMT-kalustolla Porin Mäntyluodossa. Säiliön pituus 84 m, halkaisija 6,50 m ja massa 450 t. H avator Transportin kalustoon kuuluu yli sata erikoiskuljetusautoa ja toiminta-alueina ovat Pohjoismaiden lisäksi manner-Eurooppa ja Venäjä. Kalustomäärä mahdollistaa myös suurten volyymien käsittelyn. – Asiakkaitamme ovat mm. raskas 24 distributor 1-2/2010 metalliteollisuus, paperiteollisuuden laitevalmistajat, power generation -tuotteet, tuulivoimateollisuus sekä satamat ja telakat, kertoo toimitusjohtaja Timo Riiho. Perinteisten maantiekuljetusten lisäksi Havator Transportin erikoisosaamista ovat yhdistetyt projektikuljetukset, joissa käytetään hyväksi myös vesikuljetusvälineitä ja rautateitä. – Vahvuuksiamme ovat myös oma engineering-osastomme sekä omat korjaamot, jotka mahdollistavat kaluston korkealaatuisen ylläpidon, toteaa Timo Riiho. Raskaiden kappaleiden siirroissa voi

Sivu 25

tulla eteen tilanteita, joissa tavallinen nosturikalusto ei enää riitä tai tilan ahtauden vuoksi sitä ei voida käyttää. Havator Transport on ollut Pohjoismaissa uranuurtaja SPMT-akselistojen hyödyntämisessä. SPMT-akselistoja käytetään, kun ympäristö asettaa liikkumiselle sellaiKaikkia SPMT-akselistoja hallitaan yhdellä kauko-ohjaimella. Kuvassa 200 t painavan vanhan sillan siirto. set vaatimukset, että siirto päästään tekemään vain tietokoneohjauksella ja vapaalla liikeradan asettelulla. SPMT-akselistoilla siirrettävät massat ovat satoja tai tuhansia tonneja. Havator Groupin kalustoon kuuluu mm. hydraulitunkkeja, haalauspalkistoja, vaijeritunkkeja, ilmatyynyjä ja nostomasSPMT-tekniikka pähkinänkuoressa – SPMT = self propelled modular trailer (itsekulkeva lavetti) – SPMT-akselistoilla siirrettävät massat ovat satoja tai tuhansia tonneja – Havator Transportilla kaikki yksiköt ovat joko 4- tai 6-akselisia, yhden akseliston tekninen kantavuus 40 tonnia – kapasiteettia löytyy 6 000 t siirtoihin – akselistopaketteja voidaan liittää toisiinsa kulloisenkin kuljetustarpeen mukaan lähes rajoituksetta sekä pituussuunnassa että rinnakkain – kaikkia akselistoja hallitaan yhdellä kauko-ohjaimella – SPMT-tekniikka mahdollistaa erilaisia ajo- ja kääntötapoja: mm. perinteinen vastaohjaus, karuselliajo, kylki edellä, sivu edellä, T-ohjaus toja. Konsernin erikoisosaamista hyödyntävät mm. voimalaitokset, satamat ja suuret teollisuuslaitokset. Tyypillisiä siirrettäviä laitteita ovat voimalaitoskomponentit, kuten turbiinit, generaattorit ja muuntajat. – Meillä on valmius ja kyky reagoida asiakkaiden muuttuviin ja poikkeuksellisiinkin tarpeisiin, korostaa Riiho. ? – SPMT-yksiköt siirretään kulloisellekin työkohteelle normaaleilla perävaunuilla tai laivauksena, SPMT-yksiköillä ei voi sellaisenaan ajaa yleisillä teillä kuin poikkeusjärjestelyin, lisäksi rajattu maksiminopeus on 15 km/h ? distributor 1-2/2010 25

Sivu 26

S uomessa on eri aloilla runsaasti logistiikkakeskuksiin liittyvää kansainvälisen tason osaamista ja suuria, toiminnoiltaan yhä monipuolisempia logistiikkakeskuksia rakennetaan kaikkialle yhä kiihtyvällä tahdilla. Logistiikkakeskuksia suunniteltaessa tai kehittäessä on otettava huomioon lukuisia erilaisia näkökulmia, jotka liittyvät esimerkiksi liikennejärjestelyihin, ekologiaan, tietojärjestelmiin tai varaston sisäisiin järjestelyihin. LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri perustettiin yhdistysmuotoisena tammikuussa 2008 ja nyt LIMOWAlla on jo lähes 50 jäsentä. Jäseninä on mm. rakennusyh26 distributor 1-2/2010 LIMOWA yhdistää logistiikkakeskusten osaajat LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri on valtakunnallisesti toimiva logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto. Jäsenyritystensä ehdoilla toimivan LIMOWAn tarkoituksena on edistää jäsenyritysten liiketoimintaa ja vientiä, erityisesti Venäjän ja Itä-Euroopan suuntaan. Jäseniä LIMOWAssa on jo lähes 50. LIMOWAn toimintaa koordinoi Teknologiakeskus TechVilla Hyvinkäällä. tiöitä, nosto- ja siirtoalan yrityksiä, logistiikkaoperaattoreita, uuden teknologian yrityksiä, konsultti- ja ICT-yhtiöitä, satamia, koulutusyhteisöjä, kaupunkeja ja niiden kehitysyhtiöitä. Yrityksiä on kaiken kokoisia globaaleista suuryrityksistä aina pitkälle erikoistuneisiin pienyrityksiin saakka. ”Logistiikkakeskuksiin liittyvällä puolueettomalla kehittämis- ja yhteistyöverkostolla on ollut selvä tilaus”, toteaa johtaja Jorma Härkönen TechVillasta. OVIA AUKI UUSIIN KOHTEISIIN LIMOWA luo yhteyksiä Itä-Eurooppaan, erityisesti Venäjälle. ”Venäjän talouteen ja logistiikkaan liittyvän infrastruktuurin tarpeet tuovat hyvin merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille”, huomauttaa Härkönen ja toteaa, että juuri tällä hetkellä on esimerkiksi erinomainen mahdollisuus päästä vaikuttamaan Uralin takana sijaitsevan Sverdlovskin alueen ja Jekaterinburgin kaupungin logistiikkakeskusten kehitykseen. ”Tähtäimessämme on avata suomalaisyrityksille ovia, jotta he pääsevät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan suunnittelemaan ja rakentamaan uusia logistiikkakeskuksia Venäjän suurten miljoonakaupunkien ympäristöön”, valottaa Här

Sivu 27

könen LIMOWAn toimia Venäjällä. Jekaterinburgin lisäksi LIMOWA on tänä vuonna tutkinut näitä asioita Kazanissa, Novosibirskissä ja Rostov-on-Donissa. ”Seuraamme myös Moskovan ja Pietarin kehitystä aktiivisesti, mutta kaikkein suurin potentiaali näyttää olevan nimenomaan muissa, nousevissa miljoonakaupungeissa”, huomauttaa Härkönen. ESLOGC KOKOAA KEHITTÄMISHANKKEET Yksi LIMOWAn ydintehtävistä on käynnistää jäsenten tarpeita palvelevia hankkeita, joihin haetaan julkista osarahoitusta hallinnoijaorganisaation TechVillan kautta. Hankkeet voivat olla markkinaselvityksiä, kansainvälistymis- ja tuotteistamishankkeita tai erilaisia logistiikkakeskusosaamisen kehittämishankkeita. Vuonna 2008 LIMOWA toteutti Itä-Euroopan markkinaselvityksen, joka luovutettiin heti sen valmistuttua jäsenistön hyödynnettäväksi. Vuoden 2009 lopussa käynnistettiin kolmivuotinen ESLogC-hankekokonaisuus, johon kuuluu 16 kappaletta pienempiä keLIMOWA Logistiikkakeskusklusteri • valtakunnallisesti toimiva logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto • toimii yrityskeskeisesti, edistää jäsenyritysten liiketoimintaa ja vientiä • kansallinen, avoin ja puolueeton, rekisteröity yhdistys • osa valtioneuvoston Osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) • isäntäyhtiönä Teknologiakeskus TechVilla Oy hityshankkeita. ESLogCssä tuotetaan sekä kokonaan uutta että jäsennetään jo olemassa olevaa tietoa.”Logistiikkakeskuksiin liittyvä osaaminen ei ole vielä jäsentynyttä, meidän tehtävämme on tuoda tähän asiaan muutos”, toteaa projektipäällikkö Janne Siikonen TechVillasta. ”ESLogC-hankkeen tehtävänä on koota logistiikkakeskuksen kehittäjille sähköinen työpöytä ja täyttää se tiedolla, jota yritykset voivat hyödyntää omassa toiminnassaan”, konkretisoi Siikonen. Lisäksi hankkeessa lähennetään koulutusmaailmaa sekä yritysten todellisia tarpeita. Hankkeesta hyötyvät kaikki logistiikkakeskusten toimijat, samaan tapaan kuin LIMOWAstakin. AITOJA KEHITTÄMISKOHTEITA Pilotointiympäristöt ovat tärkeä osa LIMOWAn toimintaa. Pilotointiympäristöllä tarkoitetaan logistiikkakeskusaluetta, joka on valmis tarjoamaan LIMOWA-yhteistyökumppaneille fyysisen ja aidon ympäristön esimerkiksi uusien logistiikan toimintamallien, lastinkäsittelyteknologioiden ja -laitteiden sekä ICT-ratkaisujen testaamiselle. LIMOWAn pilotointiympäristöjä ovat tällä hetkellä KERCA Keravalla, LogiCity Turussa sekä Mustola Lappeenrannassa. JÄSENETUJA EDULLISESTI Suurimmat hyödyt LIMOWAn jäsenyydestä ovat uudet viennin ja kansainvälistymisen mahdollisuudet sekä kehittämisresurssien lisääminen ja kohdentaminen. Lisäksi LIMOWA hyödyttää jäseniään eri tavoin riippuen siitä, onko jäsenorganisaatio yritys, koulutusorganisaatio vai muu julkinen organisaatio. Jäsenmaksuun sisältyvät myös LIMOWAn jäsen- ja aamiaisseminaarit, joita järjestetään useita vuosittain. Ajankohtaisista asioista kerrotaan seminaarien lisäksi säännöllisesti lähetettävissä uutiskirjeissä sekä jäsensivuilla osoitteessa www.limowa.fi LIMOWA ry:hyn voi liittyä Suomessa toimiva yritys tai yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja toimintaperiaatteet. ”Liittymis- ja vuosijäsenmaksun suuruus riippuu yrityksen liikevaihdosta, mutta on joka tapauksessa kohtuullinen, vain muutamia tuhansia euroja vuodessa”, huomauttaa Härkönen. ? Lisätietoja: www.limowa.fi distributor 1-2/2010 27

Sivu 28

J ärjestelmä asennettiin aluksi Vantaan yksikön autoihin ja sitä on laajennettu myös maakuntien toimintapisteisiin. Asennukset tehtiin ensin takalastaajiin ja vaihtolava-autoihin. Myöhemmin tämän vuoden aikana järjestelmää laajennetaan myös ongelmajäteautoihin, kertoo yrityksen kehityspäällikkö Vesa Nurminen. 28 distributor 1-2/2010 Sitan autoissa sähköinen toiminnanohjaus Keravalainen Axel Group Oy on viime vuoden aikana asentanut Axel Drive -ajoneuvoratkaisun Sita Finland Oy:n jätekeräysautoihin. Axel Drive -ratkaisulla operoidaan TCS-järjestelmää. TCS tulee sanoista Transport Control System ja sen on toteuttanut Ecomond Oy Kuopiosta. REAALIAIKAINEN TIETO SUORAAN TOIMISTOLLE Auton kulkua voidaan seurata reaaliajassa ja kuljettajan tekemät merkinnät kirjautuvat välittömästi ylläpidettävään tietokantaan. Toimistoon tulee tieto auton sijainnista, kuljettajan kirjaamista pysähdyksistä, mahdollisista lisäjätteistä ja esimerkiksi asiakaspalveluun tarkoitetuista ilmoituksista. Järjestelmällä tehdään perusajolistat aina kahdeksi päiväksi eteenpäin. Vesa Nurminen kertoo sähköisen ajonohjausjärjestelmän eduiksi esimerkiksi sen, että paperiset ajolistat on voitu jättää kokonaan pois. Kuljettajan tekemät kuittaukset menevät suoraan laskutukseen, mikä osaltaan

Sivu 29

lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja samalla nopeuttaa sekä varmentaa toimintaa. Piirien järjestely on myös huomattavasti helpottunut, toteaa Nurminen. KESKEYTYKSETÖN TOIMINTA Järjestelmän valinnassa on katsottu, että kaikki siihen kuuluvat osa-alueet liittyvät saumattomasti toisiinsa. Ohjelmiston ja autossa käytettävän tietokoneen valintaan vaikuttivat olennaisesti mm. toimittajan luotettavuus, käytön varmuus sekä ylläpidon ja laitteistohuollon nopeus. Takalastaajissa TCS-järjestelmää käytetään Xplore IX104-ajoneuvotietokoneella ja vaihtolava-autoissa on käytössä ajoneuvotelakalla varustettu Pidion 5 000 -käsitietokone. Molemmat ajoneuvokokonaisuudet on toimittanut Axel Group Oy. AjoneuvolaitteisAXEL GROUP OY Axel Group Oy on keravalainen kes tä vien ja monipuolisten mobiilitietotekniikkaratkaisujen toimittaja. Yritys on yhdessä laajan kumppaniverkostonsa kanssa testannut ja kehittänyt etenkin tuotanto- ja varastoympäristöön räätälöityjä logistisia kokonaisratkaisuja. Axel Group panostaa jatkuvasti nimenomaan kokonaisratkaisujen tutkimus- ja kehitystyöhön. ”Lisäksi Axel Group Oy kehittää aktiivisesti omaa ylläpito- ja huoltopalveluverkostoaan, joka takaa asiakkaille kattavat palvelut kaikkialla Suomessa”, toteaa toimitusjohtaja Markku Vilpponen. ? Lisätietoja: www.axelgroup.fi tot on helppo ja nopea vaihtaa tarvittaessa autosta toiseen, esim. auton huoltoseisokin ajaksi. Ajoneuvoympäristön kalustoon on myös tehty täyden palvelun ylläpitosopimus, johon sisältyy laitteiston huolto ja ohjelmistopäivitykset. Näin olemme varmentaneet koko järjestelmän katkeamattoman toiminnan ja pystymme keskittymään itse omaan liiketoimintaamme, lisää Vesa Nurminen. ? distributor 1-2/2010 29

Sivu 30

Ict-muuttomiehet FUJITSUN LOGISTIIKKAYKSIKKÖ PITÄÄ PATJA- JA SOHVA-PALVELUT LIIKKEELLÄ ”T yömäärät ovat koko 2000-luvun kasvaneet ja viime tilivuoden aikana kasvu oli 10 prosenttia.” Vuoden 2011 alkupuolella logistiikkayksikkö muuttaa suurempiin tiloihin Vantaalle. Tällöin nykyiset 4 800 m² tilat lähes kaksinkertaistuvat. Fujitsu helpottaa yritysten ja yhteisöjen toimintaa erilaisten ict-toimintamal lien ja teknologioiden avulla. Fujitsun kärkipalvelut, rennosti nimetyt Patja ja Sohva, huolehtivat asiakkaiden tieto- ja viestintätekniikasta sekä sovellusten tukipalveluista, toiminnasta ja kehittämisestä. 30 distributor 1-2/2010 Teknologiatuotteiden valikoima kattaa tietokoneiden koko kirjon kannettavista päätelaitteista aina konesaliratkaisuihin saakka. Fujitsun Suomen operaatioilla on ISO9001:2000-, ISO14001- ja ISO/ IEC27001-sertifikaatit. LOKOISAA LOGISTIIKKAA? Patja- ja Sohva -palveluiden piirissä on 130 asiakkaan yli 130 000 työasemaa ja 7 000 palvelinta. Patja-malli täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Sen lähtökohtana oli alusta pitäen ajatus, että asiakkaan pitää saada keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa – ja Kuva: Benjamin Särkkä Tieto virtaa sähköisesti verkoissa, mutta ict-yritys tarvitsee myös perinteisempää logistiikkaa. Fujitsu on Suomen johtava tietotekniikan palvelu- ja laitetoimittaja, jonka asennus- ja logistiikkakeskuksessa Helsingin Konalassa työskentelee tätä nykyä 84 henkilöä. Osastopäällikkö Juha Kemppainen kertoo, että henkilöstömäärä on muutaman vuoden sisällä kasvanut 30 hengellä. näin ollen perustietotekniikan pitää olla mahdollisimman vaivatonta käyttää. Sohva-palvelun Fujitsu taas lanseerasi vuonna 2004 tuoden samalla markkinoille uuden toimintamallin liiketoiminnan operatiivisten sovellusten hankintaan ja kehittämiseen. Juha Kemppaisen luotsaaman logistiikkayksikön tehtävänä on hoitaa, että tuotteet kulkevat oikeissa kokoonpanoissa, oikeaan aikaan ja oikeisiin osoitteisiin. Logistiikkayksikön työ on samalla konkreettisin asia, jonka tavallinen Patja- tai Sohvapalvelun loppukäyttäjä näkee ja kokee. Toimitusketjun on näin ollen oltava iskussa

Sivu 31

Kuvat: PhotoDisc myynnin kautta ostoon sekä edelleen läpi esiasennuksen, varastoinnin, kuljetuksen ja asennuksen. ”Toimitusketjun vahvuutena on se, että ict-laitteet asennetaan mahdollisimman valmiiksi ennen toimitusta. Asennus tapahtuu jatkuvan palvelun menetelmillä, joten ict-laitteen elinkaaren aikaiset päivitykset on huomioitu jo ensimmäisessä asennuksessa”, Kemppainen kertoo. Toimitusketjussa huomioidaan koko ict-laitteen elinkaari tuotteiden vaihdosta tietoturvalliseen kierrätykseen. LUURIT REILAAN Logistiikkayksikkö tuottaa myös puhelinten vaihtolaitepalvelua, jolla on erittäin lyhyt vasteaika. ”Vaihtolaitepalvelussa toimitetaan käyttäjälle valmiiksi asennettu puhelin, jossa on kaikki ohjelmat ja määritykset valmiina. Rikkinäinen puhelin palautuu asennus- ja logistiikkakeskukseemme korjaukseen”, Kemppainen kuvailee toimintaa. Työasematoimituksissa asennustyöstä käyttäjälle aiheutuva häiriö on minimoitu jo ennen toimitusta käyttäjälle valmiiksi asennetulla ja määritellyllä laitteella. Näin asennustyö asiakkaalla loppukäyttäjän luona vie mahdollisimman vähän aikaa. Ict-laitteiden esiasennus on kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana, jolloin esiasennusvolyymit ovat yli nelinkertaistuneet. ”Asennus- ja logistiikkakeskuksen vuosivolyymit juuri päättyneellä tilikaudella olivat yli 70 000 asennettua ja yli 300 000 toimitettua laitetta”, Kemppainen kertoo ja lisää, että vuosivolyymistä noin 17 % menee ulkomaan toimituksiin pääasiassa Itämeren alueelle. Toimituksia tehdään myös kaikille mantereille; yhteensä yli 40 maahan. PALVELUA MYÖS RUOTSIIN Suomen lisäksi asennus- ja logistiikkakeskus tuottaa palveluita myös Fujitsu Ruotsin asiakkuuksiin. Fujitsu Ruotsin osalta palveluiden tuottaminen nimettyihin asiakkaisiin alkoi vuonna 2003. ”Palveluja tuotamme julkishallinnon, kaupan ja teollisuuden asiakkaille. Keskittäminen Suomeen alkoi asiakkaista, joissa oli käytössä keskitetyt asennusjärjestelmät. Jatkuva aktiivinen roolimme palveluidemme kehittämisessä ja laadussa – asiakasnäkökulman huomioimisen lisäksi – on mahdollistanut kasvun ja keskittymisen Suomeen”, Kemppainen toteaa. Asiakasyritykset haluavat luonnollisesti varmuuden asennus- ja logistiikkajärjestelmien toimivuudesta ja usein asiakas auditoi toimintatavat paikan päällä. Kemppainen kertoo, että Fujitsu käy säännöllistä keskustelua useimpien asiakkaidensa kanssa liittyen mm. laatuun, toimitusaikoihin ja kehityskohteisiin. Myös asiakasvierailuja Konalan asennus- ja logistiikkakeskukseen tehdään viikoittain muutamia. Osa vierailuista liittyy jatkuvan kehittämisen teemaan ja ympäristö- tai tietoturva-auditointeihin – sekä tietysti Fujitsun tahtotilaan näyttää, miten asiakkaan laitteita käsitellään ja mitä kehityskohteita ja uusia palveluita ollaan tekemässä tai tuotteistamassa. TURVALLISUUSTEKIJÄT TAPETILLA Tietoturvallisuuden rooli on alati kasvanut viime aikoina myös logistiikkayksikön näkövinkkelistä, Kemppainen kertoo. distributor 1-2/2010 31

Sivu 32

”Asennus- ja logistiikkapalveluissa on jo vuosia tehty kovasti töitä tietoturvan kanssa. Tähän liittyen meillä on ISO 27001 -sertifikaatti. Henkilöstölle järjestetään tietoturvakoulutusta säännöllisesti ja kaikissa tekemisissä ja dokumenteissa on huomioituna tietoturva.” Samaten vaitiolo- ja salassapitosopimukset koskevat koko henkilökuntaa ja viime vuoden aikana kaikista asennus- ja logistiikkapalveluiden työntekijöistä on tehty ainakin suppea turvallisuusselvitys. Lisäksi kaikki Fujitsun työntekijöiden avaamat paketit sinetöidään, jolloin asiakkaan tilauksen vastaanottaja pystyy heti näkemään, onko paketit avattu jossain toimitusvaiheessa. Eri järjestelmistä haasteellisemmasta päästä ovat kaupan järjestelmät, jotka ovat melko lailla oma maailmansa. Fujitsun asian tuntijat rakentavat ja räätälöivät ne aina asiakkaan tarpeisiin. Omat asiantuntijat vastaavat myös eri asennusmenetelmistä. Kemppaisen mukaan menetelmät 32 distributor 1-2/2010 ovat menneet eteenpäin suurin harppauksin viime aikoina. ”Asennusmenetelmien – sekä työase mien ja puhelinten – kehittäminen on ollut yksi suurimpia asioita viime vuosina. Asennusmenetelmät pitää valita ja tuotteistaa siten, että ne mahdollistavat jatkuvan palvelun koko ict-laitteen elinkaaren ajan. Laitteet on pystyttävä asentamaan uudelleen vika- ja ongelmatapauksissa samanlaisiksi kuin aiemmin mahdollisimman nopeasti”, Kemppainen linjaa. ”Modulaariset asennusmenetelmät mahdollistavat myös muutokset laitemalleihin helpommin, kun itse sovellukset on irrotettu käyttöjärjestelmästä ja sovellukset on paketoitu ennalta ja jakelu tapahtuu osana asennustyötä.” AUTOMATISOINTI JYRÄÄ Modulaariset asennusmenetelmät ovat käytössä myös puhelinasennuksissa. Kemppaisen mukaan puhelinasennusten automatisoinnissa auttaa Fujitsun aiempi kokemus työasemapuolelta, joten niiden osalta edetään kovaa vauhtia ja automatisointi ohittaakin lähiaikoina työasemapuolen. Työasema-asennuksista noin 80 % asennetaan etähallintajärjestelmillä asiakkaan verkossa aivan kuin Fujitsu olisi yksi asiakkaan toimipiste. Tällöin laitteelle on asennettu kaikki käyttäjän tilaamat sovellukset ja laite liitetty asiakkaan verkko- ja käyttäjäympäristöön. Kemppaisen tehtäväkenttä logistiikan kymppinä koostuu osaston operatiivisen johtamisen lisäksi tuotetoimitusprosessin ja menetelmien kehittämisestä ja myynnin tukemisesta niin hinnoittelun kuin asiakkaalle parhaan ratkaisun määrittelyjen avulla. Kemppainen on myös Palvelutuotannon ja Tuotepalveluiden johtoryhmien jäsen. ”Tämän lisäksi mukaan tulevat myös yhteistyökokoukset muutaman asiakkaan ja kumppaneidemme kanssa.” ? SAMI J. ANTEROINEN

Sivu 33

???????????????? ???????????????????? ?????? ?????????????? ?????????????? ???? ???????????? ?????????????? ?????????? ????????????????????????? ?????????????? ??????????????????????? ?????????????????????? ??????????????????????? ??????????????????????????? ?????????????? ???????????????????????????? ????????????????????????? ?????????????????????? ??????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????? ???????????????????????? ??????????????????????? ?????????????????? ???????????? ???????????????

Sivu 34

Kasvua Baltian mitalla RAIL BALTICA -JUNAREITILLE HAETAAN LISÄÄ TEHOJA 34 distributor 1-2/2010 Kuva: Helsingin kaupunki / Paul Williams R ail Baltica -reitti, joka yhdistää Baltian maat Helsinkiin ja Pietariin ja toisaalta Varsovaan ja Berliiniin on vielä toistaiseksi jäänyt keskieurooppalaisten korridoorien varjoon. Rail Baltica -maat ovat kuitenkin tutkineet mahdollisuuksia kehittää reittiä, yhdessä ja erikseen. Uusin yritys on Rail Baltica Growth Corridor, Helsingin kaupungin luotsaama hankealoite, joka on suunnattu Interreg IVB Itämeri-ohjelman kolmanteen hakuun. Hakuaika umpeutui 22.3.2010. ”Mahdollinen rahoituspäätös saadaan syksyllä 2010”, kertoo projektikoordinaattori Marja Mattila CEMATista. Aalto-yliopiston alainen CEMAT on hankkeessa partnerina ja avustaa Helsingin kaupunkia hankesuunnittelussa ja koordinoinnissa. Mikäli rahoitus varmistuu, myös itse hanke voidaan aloittaa loppuvuodesta. Ohjelma kestäisi aina vuoteen 2013. Rail Baltica Growth Corridor -hanke pyrkii kasvattamaan itäisen Itämeren alueen kilpailukykyä parantamalla alueen saavutettavuutta Rail Baltica -rautatieyhtey den kautta. Alueella sijaitsevien kaupunkien yhteistyölle perustuva projekti edistää multimodaalisia yhteyksiä sekä kestävää matkustaja- ja rahtiliikennettä ylikansallisen yhteistyön keinoin, Mattila kertoo. ”Sen tuloksena paranevat osallistuvien kaupunkien valmiudet toimia tehokkaasti Rail Baltican ja muun liikenneverkoston solmukohtana ja hyödyntää aluekehityksessään parantuva ylikansallinen liikenneverkosto.” PLATFORM TULEE ENSIN Projektin konkreettinen tavoite on muodostaa ylikansallinen kehittämis- ja yhteis

Sivu 35

työalusta niille julkisille ja yksityisen sektorin toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita Rail Baltica -rautatielinjan kehittämisestä. Projektin partneritiimi koostuu 22 kaupunki-, alue- ja yliopistopartnereista Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Saksassa. Ponnistuspohjaa löytyy jo valmiiksi sikäli, että Rail Baltica on yksi 30 prioriteettiprojektista, jotka on määritelty EU:n TEN-T strategiassa. Prioriteettiprojektien tarkoituksena on vahvistaa paikallista liikenneyhteistyötä ja -integraatiota luomalla yleis eurooppalaisia kuljetuskäytäviä. Vanhojen nuottien mukaan Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan yhdistävän Rail Baltican tulee olla valmis vuoteen 2020 mennessä. Suomi on tarkoitus napata joukon jatkoksi kenties rautatietunnelin avulla. Rail Baltican ensimmäisessä vaiheessa rata Tallinnasta Riikaan kunnostetaan niin, että juna voi kulkea matkan 120 kilometrin tuntivauhdilla. Projektin toisessa vaiheessa juna kulkisi jo 160 kilometriä tunnissa ja kolmannessa vaiheessa Baltian maiden läpi rakennettaisiin kokonaan uusi rata, jonka raideleveys olisi sama kuin Länsi-Euroopassa. Kuva: Helsingin kaupunki / Mika Lappalainen Kuva: Helsingin kaupunki / Markku Juntunen VIHREÄÄ VALOA – JA VÄRIÄ EU:n Itämeri-strategia rohkaisee maita toimimaan yhdessä kauppareittien parantamiseksi – tärkeä osa tätä työtä on logistiikan palveluntarjoajien tukeminen läpi ketjun. Strategia nostaa esiin myös intermodaaliset kuljetukset ja kestävän matkustaja- ja tavaraliikenteen. Ainakin visioissa juuri Rail Baltica voisi olla oiva sauma kehittää Green Corridor -konseptia eteenpäin. EU:n Itämeri-strategian ja toimintaohjelman päivitys tapahtuu Puolan puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2011. Helsingin kaupunki ei yritä omassa hankkeessaan keksiä pyörää uudelleen, vaan on rakentanut projektille raamit pitkälti EU:n tekemän pohjatyön perustalta. Hanke on räätälöity vastaamaan juuri niihin haasteisiin, joita komissio pitää tärkeinä. Rail Baltica Growth Corridor kerää samaan pakettiin infrastruktuurin, palvelun ja kaupunki- sekä aluekehityksen. Viime kädessä kysymys on Itämeren itälaidan metropolien kilpailukyvyn säilyttämisestä ja parantamisesta. ? SAMI J. ANTEROINEN distributor 1-2/2010 35

Sivu 36

Tuottavuus syntyy kokonaisuudesta Toyota on ensimmäinen trukkitoimittaja, jonka palvelukonseptissa on kaikki kaupan ja teollisuuden materiaalinkäsittelyn kehittämiseen liittyvät palvelut ja tuotteet. T oyota Material Handlingin tuotevalikoimaan kuuluu trukkien lisäksi Mecaluxin varastointiratkaisut ja edistykselliset varastoinnin automatisointiratkaisut. – Olemme halunneet tuoda uuden näkökulman toimialalle, joka on perinteisesti hyvin laitekeskeinen. Me tarjoamme kokonaisvaltaisen konseptin, jolla varastotoiminnot ja tuotantoprosessin materiaalivirrat voidaan virtaviivaistaa. Tällä tavoin pystymme tarjoamaan tuottavuutta parantavia kokonaisratkaisuja, yrityksen myyntijohtaja Jukka Heinonen sanoo. Osana konseptia Toyota on kehittänyt uusia palveluita, joiden avulla materiaalinkäsittelyn todellisista kustannuksista ja pullonkauloista saa kokonaiskuvan. Yksi esimerkki on trukkikaluston etähallintatyökalu, I-Site, joka antaa tarkat tiedot trukkien todellisesta käytöstä. – Näiden tietojen avulla trukkien toiminnallisia kustannuksia on mahdollista pienentää ja tuottavuutta nostaa, Heinonen sanoo. VAURIOKULUISTA POIS 70 PROSENTTIA Toinen konkreettinen esimerkki kustannusten vähentämisestä on Toyotan aktiivinen ajonvakautus- ja mastonhallintajärjestelmä SAS (System of Active Stability). Se valvoo ja ohjaa automaattisesti trukin tärkeimpiä toimintoja siten, että trukin tasapaino säilyy joka tilanteessa. – Järjestelmä parantaa oleellisesti trukkien käyttöturvallisuutta ja siten toi36 distributor 1-2/2010 10 minnan kustannustehokkuutta. Trukkikuljettajakoulutukseemme yhdistettynä vauriokulut voivat vuositasolla vähentyä jopa 70 prosenttia. Uusien trukkien automaisen hyvän ergonomian ansiosta kuskit pysyvät lisäksi virkeinä ja terveinä eli myös sairauspoissaolot vähenevät, Heinonen sanoo. Toyota Material Handling Finland lyhyesti T oyota Material Handling Finland Oy on Suomen suurin materiaalinkäsittelylaitteiden toimittaja. Tuotevalikoimaan kuuluu Toyota-, BT- ja Kalmar-trukit sekä Mecaluxin varastokalusteet. Yhtiön palveluksessa on 145 henkilöä ja liikevaihto on yli 40 miljoona euroa. Yritys kuuluu Toyota Material Handling Groupiin, joka on 25 prosentin markkinaosuudellaan maailman suurin trukkivalmistaja. Euroopan tuotantolaitokset sijaitsevat Ruotsin lisäksi Ranskassa ja Italiassa. ? Toyotan kokonaisnäkemyksen mukaisesti yrityksille tarjotaan myös todellisten huoltotarpeiden mukaisia huoltoratkaisuja. Ne takaavat sen, että kalusto on käytössä 99,5 prosenttia ajasta. – Se on alalla huikea luku, mutta täysin saavutettavissa, Heinonen sanoo. ? Lisätietoja: www.toyota-forklifts.fi Mitä tehokkaammin trukki liikkuu, sitä kannattavampaa on toiminta. Kuva: Toyota Material Handling Finland Oy

Sivu 37

Sivu 38

Uutta virtaa liikennehallintoon VIRASTOKAKSIKON HAASTEINA TOIMINNAN TEHOSTAMINEN JA ALUEELLISTAMINEN Kuva: Risto Valkeapää Liikenteen hallinnollisen uusjaon tuloksena kaksi uusi virastoa näki päivänvalon tammikuun alussa. Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi hakevat uudistuksella ennen kaikkea lisää tehoja toimintaan. 38 distributor 1-2/2010

Sivu 39

Kuva: Mikael Häggblom / Trafi Liikenteen turvallisuusviraston pääjohtaja Kari Wihlman. L iikennevirasto aloitti toimintansa 1.1.2010. Liikennevirastoon yhdistyivät Tiehallinnon keskushallinto, Ratahallintokeskus sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Viraston pääjohtaja on Juhani Tervala. Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Pääjohtaja Juhani Tervala näkee, että uusi virasto edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä. ”Merenkulun sekä radan- ja tienpidon asiantuntemuksen yhdistäminen palvelee kansalaisia ja elinkeinoelämää aiempaa tehokkaammin ja kertoo myös tarpeesta käsitellä liikennejärjestelmää kokonaisuutena yli sektorirajojen.” PAINOPISTE LIIKENTEEN KEHITTÄMISEEN Tervalan mukaan toiminnan painopiste siirtyy entistä enemmän väylistä liikenteen ja sen olosuhteiden kehittämiseen. ”Liikennejärjestelmäosasto keskittyy muuttuvan toimintaympäristön analysointiin, asiakaslähtöiseen suunnitteluun, joukkoliikennekysymyksiin sekä koko liikennejärjestelmän kehittämiseen. Meriosasto, rautatieosasto ja tieosasto huolehtivat kukin väylänpidon ohjaamisesta vastuualueensa mukaisesti.” Kolmen eri ”palikan” yhteensovittamisessa on riittänyt töitä, toteaa Tervala. ”Yllättävän paljon on ollut erilaisuuksia toimintatavoissa.” Virastossa työskentelee noin 700 henkilöä. Virasto aloitti nykyisten virastojen toimitiloissa, kunnes pääsee yhteisiin tiloihin aikaisintaan vuonna 2011. Juhani Tervala odottaa saavansa koko Helsinginpään väkensä saman katon alle vuodenvaihteen tienoilla: uusi keskitetty päämaja sijaitsee Keski-Pasilassa. Viraston perustamisen yhteydessä ministeriö päätti noin 130 henkilötyövuoden alueellistamisesta Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistamisen jälkeen Liikenneviraston henkilöstöstä 47 prosenttia työskentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tervalan mukaan muuttourakka aloitetaan ensi vuonna: ”Vuoden 2011 alkupuolella Lappeenrannassa aloittaa 40 henkilöä.” Hallituksen tuottavuusohjelman mukaisesti virastoa koskee noin 80 henkilötyövuoden vähentämistavoite vuo teen 2015 mennessä. Kun samaan aikaan Lappeen rantaan luodaan runsaan 100 henki lön toimipistettä, tilanne on sangen haastava, vaikka käytettävissä onkin kohtuullisen runsas eläköitymispoistuma. UUSI TOIMINTAKULTTUURI Liikenneviraston vastuualueeseen kuuluvat valtion omistamien väylien hallinnointi, ylläpito ja kehittäminen, liikenteenhallinta sekä julkisen liikenteen kehittäminen. Liikenneviras ton perusajatuksena on yhteistyössä sidosryh mien kanssa ylläpitää ja kehittää liikennejärjes telmän toimivuutta, tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöllistä kestävyyttä tavalla, joka var mistaa Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn. Kuva: Anna Huovinen Lähiajan tärkein työ on uuden viraston toimin nan käynnistäminen kitkattomasti sekä uusien toimintatapojen luominen uudessa tilanteessa. Keskeisimpiä toimintaympäristön muutosten aiheuttamia haasteita liikennesektorilla ovat vaikeasti ennakoitavat taloustaantuman vaiku tukset kuljetustarpeisiin sekä julkisen talouden mahdollisuuksiin panostaa liikennejärjestelmään. Pitemmän aikajänteen muutoksia taas ovat väestön ikääntyminen, maahanmuutto sekä elämäntapo jen ja arvojen yksilöllistyminen. Lisäksi ilmastonmuutok sen hillintä ja siihen liittyvien keinojen löytämi nen on lähivuosien keskeinen liikennepoliittinen haaste. Erityinen Liikenneviraston toimintaan vai kuttava muutostekijä on palveluntuottajasek torin muutokset kuten merenkulun tilaaja- ja tuottajatoimintojen eriytyminen sekä väylän pidon markkinoiden toimivuus. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala. distributor 1-2/2010 39

Sivu 40

Liikenneviraston toimintaa ohjaavat liikenne- ja viestintäministeriön asettamat liikennepoliittiset yleistavoitteet. Tavoitteet koskevat niin liikenteen vaikutuksia, liikennejärjestelmän toimivuutta kuin väylien palvelutasoa. JOUSTAVASTI JA KATTAVASTI Perusväylänpidon lähtökohtana on päivittäisen lii kennöitävyyden turvaaminen niin, 40 distributor 1-2/2010 että väylät voi daan pitää turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Liikenneverkkojen kehittämisessä virasto mielii toteuttaa jo käynnissä olevat investoinnit kustannustehok kaasti ennen uusien aloittamista. Liikenneviraston toimintamenot ovat noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Perusväylänpidossa yhteiskunnan ja maankäytön muutokset, kansainväliset säädökset ja eri toi mijoiden muuttuvat tarpeet edellyttävät, että lii kennejärjestelmää voidaan kehittää joustavasti ja alueellisesti kattavasti. Perusväylänpidon rahoitus menee lähes kokonaan olemassa olevan verkon välttämättömään kunnossapitoon, liikenteen hal lintaan ja peruskorjaukseen. Tarve myös palvelu tasoa parantaviin toimenpiteisiin on suuri ja jat kuvasti kasvamassa väylästön, sen laitteiden ja järjestelmien lisääntyessä ja ikääntyessä sekä

Sivu 41

fyy sisesti että toiminnallisesti. Kehysrahoitustasolla näihin tarpeisiin voidaan kuitenkin panostaa vain vähän. Rahoituskehyksen niukkuus johtaa sii hen, että väyläomaisuuden peruskorjaustarpeet kasvavat nopeammin kuin korvausinvestointeja voidaan tehdä. Uhkakuvana on, että ajan myötä korjaustarpeet kasautuvat ja kaikkien liikenneväylien kunto alkaa nopeasti heiketä. Kuva: Leif Rosnell / VR VIHREÄÄ TURVALLISUUTTA Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi aloitti toimintansa niin ikään vuoden ensimmäisenä päivänä. Trafin päätehtävä on vastata liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen turvallisuusviraston pääjohtaja on Kari Wihlman. Trafin ykköstavoite on, että Suomen liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kansainvälistä huippuluokkaa vuonna 2015. Trafi muodostettiin liittämällä yhteen Ajoneuvohallintokeskus AKE, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto sekä Rautatievirasto, joiden tehtävät siirtyivät kokonaisuudessaan uuteen virastoon. Viraston asiakaskunta on laaja ja kattaa mm. kaikkien liikennemuotojen kuljettajat ja yritykset. Virasto osallistuu kotimaiseen ja kansainväliseen normivalmisteluun, antaa määräyksiä ja lupia, kerää veroja ja makLiikennevirasto – ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa – vastaa valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta sekä ohjaa ja valvoo vesiväylänpitoa koko maassa – vastaa merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta – vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta tienpidon alueella – osallistuu liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen – huolehtii liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä – turvaa talvimerenkulun edellytykset – kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta – edistää väylänpidon tuottavuuden parantamista – kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä myöntää merenkulun ja muiden liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia – huolehtii merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä – varautuu toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. suja, pitää yllä rekistereitä, kerää tilastoja ja tarjoaa tietopalveluja. Se tekee tiivistä yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Pääjohtaja Kari Wihlman kertoo uuden viraston startin sujuneen hyvin. ”Lähes pari vuotta valmisteluprojektia on helpottanut alkua kovasti. Aika monta asiaa on jo lähdössä kohtuullisen hyvällä mallilla.” TÖYSSYJÄ TIESSÄ Wihlman toteaa, että joitakin yllättäviäkin käytännön ongelmia on esiintynyt lähinnä tekniikan ja toimintamallien puolella, mutta valtaosa niistäkin on jo ratkottu. Nyt kevättalvella trafilaisia pitää liikkeessä käytännön toiminnan vakiinnuttaminen ja uusien toimintamallien luonti sekä jo päätettyjen toimintamallien sisäänajo. ”Viraston strategiaa täsmennetään ja suunnitellaan mm. alueellistamisen jatkotoimia”, Wihlman kuvailee. Tämän vuoden päällimmäisiin haasteisiin hän laskee distributor 1-2/2010 41

Sivu 42

juuri toiminnan vakiinnuttamisen, strategian laatimisen, talouden selkiyttämisen ja resurssien kohdentamisen. Uuden viraston päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Tehtävistä siirretään Rovaniemellä hoidettaviksi ajoneuvoverotus, tietopalvelut, asiakirjahallinto, rautatiehenkilöstön kelpoisuusrekisteriin liittyviä asiantuntijatehtäviä ja joitain tukipalveluja. Lisäksi Lappeenrantaan siirretään kansainvälisen liikenteen tehtäviä. Meriturvallisuustoimialalla on lisäksi toimipisteitä Maa rian haminassa, Kotkassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Savonlinnassa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. LÄHTÖLAUKAUS LAPISSA Trafin toiminta Rovaniemellä käynnistyi vuoden alussa ja uusiin toimitiloihin Napapiirillä siirryttiin 18.1.2010. Myös ensimmäiset, Trafin pääkaupunkiseudun toimipisteestä siirtyneet virkamiehet aloittivat työnsä Rovaniemen toimipisteessä samaan aikaan. Viime vuoden lopulla Trafin Rovaniemellä avoinna olleisiin 17 virkaan saatiin yhteensä noin 1200 hakemusta. Haettavina oli ajoneuvoverotuksen, tietopalvelun sekä rautatiehenkilöstön kelpoisuusrekisteriin liittyviä asiantuntijatehtäviä. Wihlmanin mukaan alueellistaminen on Rovaniemen myötä saanut hyvän alun. ”Nyt tärkeintä on löytää ne uudet tehtäväkokonaisuudet, jotka vielä on alueellistettavissa, jotta tavoitteeseen päästään ? Rovaniemelle 95 ja Lappeenrantaan 20 vuoden 2015 loppuun mennessä.” Synergiaetujen etsintä jatkuu kovalla vauhdilla. Parhaita käytäntöjä käydään läpi ja koko ajan löytyy toimintamalleja, joita on mahdollista hyödyntää nykyistä laajemmin, Wihlman kertoo. ”Mm. sopimuskumppanien hyödyntäminen ja ulkoistaminen ovat erityisiä painopistealueita tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.” ? SAMI J. ANTEROINEN 42 distributor 1-2/2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI Ilmailu – huolehtii siviili-ilmailun yleisestä turvallisuudesta maassa ja edistää lentoliikenteen sujuvuutta – myöntää ilmailun lupakirjat ja hyväksynnät ja valvoo ilma-alusten, ilmailuyritysten, lennonvarmistuksen ja lentopaikkojen vaatimustenmukaisuutta. Lisäksi pitää yllä ilma-alusrekisteriä – laatii kannanottoja ja määräyksiä ja neuvoo ilmailijoita sekä alan yrityksiä turvallisuuskysymyksissä – valvoo matkustajien ja rahdin turvatarkastusten laatua, matkustajien oikeuksia sekä lentoliikenteen päästökauppaa Merenkulku – edustaa Suomea merenkulun säädöstöä laativissa järjestöissä – vastaa alusturvallisuudesta, alusten ja satamarakenteiden turvatoimista, luotsauksen viranomaistehtävistä sekä veneilyn turvallisuudesta Suomessa – määrittää alusten miehityksen, myöntää laivaväen pätevyyskirjat ja -todistukset sekä pitää alus- ja merimiesrekisteriä Rautatiet – vastaa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta Suomessa kehittämällä Suomen rautatieturvallisuutta, markkinoiden läpinäkyvyyttä ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta – myöntää lupia ja todistuksia rautatiealan toimijoille, pitää yllä rautatiekalustorekisteriä ja rautateillä liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilörekisteriä – toimii rautatiealan sääntely- ja oikaisunhakuelimenä ja vastaa vaarallisten aineiden kuljetusten valvonnasta rautateillä Tieliikenne – toimii ajoneuvoilta vaadittavien teknisten ominaisuuksien ja kuljettajalta sekä kuljetusyrityksiltä vaadittavien tietojen ja taitojen edistämiseksi – hallinnoi Ajoneuvoliikennerekisteriä – vastaa ajoneuvojen ja niiden osien hyväksynnästä ja ajoneuvojen rekisteröinnistä sekä hoitaa niiden vuotuisen verotuksen, myöntää katsastustoiminnan toimiluvat sekä valvoo toiminnan laatua ja tasapuolisuutta – järjestää kuljettajantutkinnot ja valvoo kuljettajaopetusta, myöntää digitaaliset ajopiirturikortit ja ammattikuljettajien ammattipätevyystodistukset sekä järjestää vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja- ja ADR-tutkinnot sekä liikenneyrittäjäkokeet. Vastaa myös ajokorttien rekisteröinnistä – pitää yllä Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmää ja tarjoaa liikenteen tietopalvelua

Sivu 43

Sivu 44

Allegro koeajolla. Allegro-juna Suomessa Ensimmäinen Helsingin ja Pietarin väliseen liikenteeseen tilatuista nopeista Allegro-junista on saapunut Suomeen Alstomin tehtaalta Italiasta. Junan virittely ja paikallaan tehtävät testaukset on aloitettu Helsingissä VR:n Ilmalan varikolla. Loput kolme junaa toimitetaan Suomeen vuoden 2010 loppuun mennessä. E nsimmäisen junan koeajot radalla aloitetaan Suomessa maaliskuun lopussa. Huhtikuussa Allegro siirtyy Venäjälle testattavaksi. Kaikille Allegroille tehdään vastaanottotestit Suomessa ja Venäjällä. Ennen varsinaisen liikenteen aloittamista junien pitää saada tyyppihyväksyntä molemmissa maissa. MATKA-AIKA NOPEUTUU Allegro-junien aloittaessa liikennöinnin Helsingin ja Pietarin välinen matka-aika lyhenee kolmeen ja puoleen tuntiin nykyisestä lähes kuudesta tunnista. Uutuutena tullaan Allegrossa raja- ja tullitarkastukset tekemään molemmissa maissa kokonaan liikkuvassa junassa. 44 distributor 1-2/2010 Suunnitelmien mukaan Allegro-junat korvaavat vuoden 2010 lopulla nykyiset Sibelius- ja Repin-junat Pietari–Helsinki-välillä. Allegro-liikenteen aloitus mahdollistaa vaiheittaisen junavuorojen lisäämisen näiden kahden kaupungin välillä. JUNASSA KAKSIVIRTAJÄRJESTELMÄ Allegro-junassa on kaksivirtajärjestelmä, jonka avulla se voi käyttää sekä Venäjän tasavirta- että Suomen vaihtovirtaverkkoa. Junassa on kahdennettu radiojärjestelmä, joista toinen on tarkoitettu käytettäväksi Suomen ja toinen Venäjän viestintäjärjestelmissä. Junan laitteisto täyttää sekä EU:ssa että Venäjällä voimassa olevat tekniset vaatimukset. Junan suurin matkustajaliikenteessä käytettävä nopeus on 220 kilometriä tunnissa. Allegrossa on seitsemän vaunua ja yhteensä 344 matkustajapaikkaa. Junan 1. ja 2. luokan vaunuissa on säädettävät istuimet, käännettävät pöydät, taskut lehdille, jalkatuet sekä pistokkeet kannettavia tietokoneita ja matkapuhelimia varten. Junassa on ravintolavaunu, palvelut liikuntarajoitteisille, leikkitila lapsille sekä paikat lemmikkien kanssa matkustaville. Koko juna on savuton. Matkustajainformaatiota varten Allegrossa on järjestelmä, johon kuuluvilla kuulutuslaitteilla ja näytöillä voidaan välittää tietoa suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Raja- ja tulliviranomaisia varten junassa on erillinen tila. RATA KUNTOON SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ Matkan nopeuttaminen on edellyttänyt ratainvestointeja Suomessa ja Venäjällä. Suomen puolella kunnostetaan parhaillaan Lahti–Luumäki–Vainikkala-rataosaa. RZD kunnostaa parhaillaan omia rataosuuksia, jotta Pietari–Buslovskaja-välillä voidaan ajaa 200 kilometrin tuntino peudella. Työ on aloitettu vuonna 2007. Molemmissa maissa ratatöiden on määrä valmistua syksyllä 2010. Allegrot omistaa VR:n ja Venäjän rautatieyhtiö RZD:n yhteinen kalustoyhtiö Oy Karelian Trains Ltd. Junien matkustajapalveluista, aikatauluista ja lipunmyynnistä vastaavat operaattorit eli VR ja RZD. Karelian Trains ja Alstom solmivat syyskuussa 2007 toimitussopimuksen neljästä Allegro-junasta. Alstom on toimittanut samantyyppisiä kallistuvakorisia junia jo kymmeneen maahan. Sopimuksen arvo on 120 miljoonaa euroa. ? Lisätietoja: www.vr.fi Kuva: VR

Sivu 45

Vuoden 2010 kovin ammattitapahtuma 21.–24.9.2010 Helsingin Messukeskus Tervetuloa Itämeren alueen vuoden tärkeimpään pakkausalan tapahtumaan - tapaamaan tuttuja ja solmimaan uusia kontakteja! Pakkausalaa vahvasti puhuttava ympäristölainsäädäntö sekä pakkauksen rooli osana tuotantoketjua ovat osa tulevaa PacTec-seminaarikokonaisuutta. Puhujina nähdään alan terävimpää kärkeä edustavia asiantuntijoita. Kolmen kovan pakkaus Tapahtuma järjestetään yhdessä graafi sen teollisuuden GrafTecin ja elintarvike teollisuuden FoodTecin kanssa. Kolmen ammattitapahtuman samanaikaisuus tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden luoda asiakas- ja kumppanuussuhteita yli toimialarajojen. Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely Elintarviketeknologia Kävijät pääsevät yhdellä rekisteröitymisellä tutustumaan myös samanaikaisesti järjestettäviin GrafTec ja FoodTec –tapahtumiin. Graafi nen teollisuus ja painoviestintä Rekisteröidy ennakkoon kävijäksi ja nopeuta sisääntuloa messuille www.pactec.fi | www.graftec.fi | www.foodtechelsinki.fi

Sivu 46

FINNAIRIN VISIO 2020: Pohjolan ykkönen, halutuin Aasianliikenteessä Finnairin visiona on olla Pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Aasian-liikenteessä. Aasian ja Euroopan välisessä via-liikenteessä Finnairin tavoitteena on olla kolmen suurimman joukossa. Finnairin kasvustrategian perustana ovat Aasian kasvavat markkinat, parhaimmat lentoyhteydet sekä kustannuskilpailukyky. Menestystekijät ovat laatu, raikkaus ja luovuus. - P ohjolan ykkönen tarkoittaa meille, että lennämme enemmän ja kannattavammin kuin muut ja olemme laadukkain, toimitusjohtaja Mika Vehviläinen määrittelee. 46 distributor 1-2/2010 MARKKINAT Finnair tavoittelee työ- ja vapaa-ajanmatkustuksen sekä rahdin asiakaskuntaa ensisijaisesti kotimarkkinoiltaan Pohjois-Euroopasta sekä Aasian nopeasti kasvavista kansantalouksista. Asiakkaiden tavoittamisessa hyödynnetään uusimpia markkinoinnin ja viestinnän keinoja. Yhteisöllisyyden käsite muuttuu yhä globaalimmaksi. Työhön ja vapaa-aikaan liittyvä yhteydenpito kasvaa huikeasti tulevina vuosina. – Teknologia tarjoaa tähän monta muotoa. Inhimillistä, kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ei kuitenkaan korvaa Kuvat: Finnair

Sivu 47

mikään, onpa kyse liiketuttavista, sukulaisista tai ystävistä, Vehviläinen kertoo. Uudet maailmanlaajuiset hyödykkeiden myyntikanavat, kuten internet, luovat kasvavat markkinat rahtipalveluille. Finnairin laaja ja tiheä kaukoliikennereittiverkosto muodostaa tehokkaan osan hyödykkeiden jakeluverkostoa. ROHKEASTI EROTTUVA MATKUSTUSKOKEMUS Finnairin identiteetti uudistuu ja tulee perustumaan design-ajatteluun. Finnair haluaa vastata asiakastarpeisiin ja -odotuksiin ennakkoluulottomilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Matkustuskokemus muotoillaan miellyttäväksi, helpoksi ja raikkaaksi kokonaisuudeksi. – Finnairin design on aitoa, konstailematonta, käytännöllistä, tyylikästä ja ajatonta, Vehviläinen kertoo. Paljon matkustaville tarjoamme luotettavat ja helppokäyttöiset palvelut, jotka tekevät työmatkasta tehokkaan ja miellyttävän. Vapaa-ajanmatkustajille on saatavilla hinnaltaan kilpailukykyinen tuote, jota voi täydentää tarvitsemillaan laadukkailla lisäpalveluilla. – Kaikki asiakkaat ovat meille tärkeitä. Ensisijainen kohderyhmämme on kuitenkin Aasian ja Euroopan välillä liikkuvat työmatkustajat, matkustusluokasta riippumatta, Vehviläinen tarkentaa. VERKOSTO- JA TUOTANTORAKENNE Finnairilla asiakas pääsee helposti ja nopeas ti määränpäähänsä. Finnairin palvelutarjonta perustuu omaan, korkealuokkaiseen tuotantoon sekä huolella valituista yhteistyökumppaneista muodostuvaan verkostoon. Yhteistyöverkoston rungon muodostaa oneworld-allianssi. Tehokkaisiin tuotannollisiin ratkaisuihin perustuva kustannusrakenne mahdollistaa kilpailukyvyn myös hinnoittelussa. Finnairin liikenteellisenä keskuksena on Helsingin lentoasema, joka on palveluissa maailman huippuluokkaa. Helsingin maantieteellinen sijainti keskeisten lentoreittien liittymäkohdassa luo perustan Finnairin kotipesän kilpailukyvylle. Parhaimmat kasvumahdollisuudet Finnairilla on Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Finnairin kotimarkkina laajentuu voimakkaammin Skandinaviaan, missä erityisesti Finnairin Aasian-tuote on ylivoimainen. Liikenne Intian ja Pohjois-Amerikan välillä on myös luonteva laajentumissuunta. KESTÄVÄ KASVU Finnairin tavoitteena on olla laadukasta palvelua arvostavan ja ympäristötietoisen asiakkaan halutuin vaihtoehto. Investointi moderniin laivastoon on keskeisin ilmaus Finnairin sitoutumisesta kestävään kehitykseen. Vuoteen 2017 mennessä Finnairin tavoitteena on vähentää päästöjä matkustaja kohden 24 prosentilla. Näin päästöt tulevat laskeneeksi 41 prosenttia vuodesta 1999 lähtien. TYÖPAIKKA MAAILMAN HUIPULLA Finnairin henkilöstö on voittajajoukkue, joka varmistaa menestyksekkään tulevaisuuden. Finnairilainen johtajuus kannustaa tavoitteelliseen tiimityöskentelyyn. Koko henkilöstö kantaa yhdessä vastuun yrityksen jatkuvasta kehittämisestä. Terve talous ja kustannuskilpailukyky takaavat jatkuvuuden. Tyytyväinen asiakas on Finnairille tärkein ja henkilöstön osaamista kehitetään asiakkaan eduksi. Tavoitteet ovat selkeitä ja haasteellisia ja toiminta suunnitelmallista. Koko henkilöstöllä on vastuu luoda edellytykset työssä menestymiseen sekä synnyttää kannustava ja kehittyvä työyhteisö. Toimintatapa joustaa ja kehittyy ennakoiden ympäristön muutoksia. Konsernirakenne pidetään mahdollisimman joustavana kilpailukykyisen kustannustason ylläpitämiseksi. TULEVAISUUTEEN SUUNTAUTUNUT YRITYS Turvallisuus on Finnairille tärkein arvo lentämisessä. Laatu ja tehokkuus ohjaavat Finnairin toimintaa. Tulevaisuuteen suuntautuneena ja taloudeltaan terveenä lentoyhtiönä Finnair haluaa olla toimialallaan haluttu sijoituskohde, joka pystyy kasvavan liikevaihdon ja tehostuvan kustannusrakenteen kautta tarjoamaan kilpailukykyisen tuoton sijoitetulle pääomalle. ? Lisätietoja: www.finnair.fi distributor 1-2/2010 47

Sivu 48

Ole kuin kotonasi... Ole kuin kotonasi... HINNAT ALKAEN 44 €/VRK (ALV 0%) CITYKOTI-asunnot ovat korkeatasoisesti saneerattuja, nimenomaan liikemiehille räätälöityjä huoneistohotelleja Helsingin ydinkeskustassa. Ne ovat edullinen, laadukas ja kodinomainen vaihtoehto hotelliasumiselle, oli kyseessä sitten lyhyt- tai pitkäaikainen majoitus. HINNAT ALKAEN 44 EUR/VRK (ALV 0%). Korkean käyttöasteemme vuoksi tarjoamme yrityksellenne mahdollisuutta liittyä sähköisen CITYKOTI-tiedotteen postituslistalle. Täyttämällä lomakkeen yrityksenne saa ensimmäisenä reaaliaikaista tietoa vapautuvista asunnoistamme. Lisätietoja saa osoitteesta www.citykoti.com tai soittamalla numeroon 050-555 00 58 Yrityksen nimi: Kontaktihenkilö: puh./fax e-mail: Voit faksata lomakkeen numeroon 09-685 65 77 tai lähetä tietosi suoraan osoitteeseen info[at]citykoti.com

Sivu 49

Invitation to the 7th International Exhibition for Suppliers to the Pulp, Paper, Board and Converting Industries www.PulPaper2010.com Visit our website to fi nd the latest news and updates Arranged by: Paper Engineers’ Association (PI) in co-operation with Adforum and The Finnish Fair Corporation ADFORUM AB E-mail: info[at]adforum.se www.PulPaper2010.com

Sivu 50

Posidonia 2010 7-11 June 2010 Hellenikon Exhibition Centre, Athens, Greece Your opportunity The biggest gathering in the shipping calendar with the owners of the world's largest fleet. Welcome to the home of shipping The International Shipping Exhibition Organisers: Posidonia Exhibitions SA, e-mail: posidonia[at]posidonia-events.com Tel. +30 210 428 3608, Fax +30 210 428 3610 www.posidonia-events.com

Sivu 51

Sivu 52

4 6 8 17 18 12 AXEL GROUP OY Santaniitynkatu 7 B 04250 Kerava Puh. 010 425 5500 Faksi 010 425 5510 info[at]axelgroup.fi www.axelgroup.fi Yhteyshenkilö Markku Vilpponen Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 2 milj. EUR Henkilöstö: 6 Perustamisvuosi: 2003 Erityisosaamisen alueet Trukki- ja ajoneuvopäätteet Logistiikkaratkaisut Tiedonkeruu Mobiiliratkaisut Suunnittelu ja järjestelmätuki Asennus- ja huoltopalvelut HANGON SATAMA / PORT OF HANKO Länsisatama 10900 Hanko Puh. 019 220 3803 Faksi 019 220 3802 port[at]hanko.fi www.portofhanko.fi Yhteyshenkilö Paavo O. Lyytikäinen satamajohtaja paavo.lyytikainen[at]hanko.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 8 milj. EUR Henkilöstö: 20 Perustamisvuosi: 1873 Erityisosaamisen alueet Ro-Ro -liikenne, rekat ja trailerit Puunjalostusteollisuuden vientisatama Autojen tuonti Konttikuljetus 5 7 8 9 15 HELSINGIN EXPRESS OY Viinikankaari 15 01530 Vantaa Puh. 09 2769 2520 0400 661 070 Faksi 09 2769 2522 helex[at]helex.fi Yhteyshenkilö Jukka Siili helex[at]helex.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,6 milj. EUR Henkilöstö: 14 Perustamisvuosi: 1987 Erityisosaamisen alueet Irtoperätrailerit Merikontit Lämpötilasäädellyt kuljetukset Jakelukuljetukset / varastointi 52 distributor 1-2/2010 yrityshakemisto Katso sivu 28 1. Erikoiskuljetukset 2. Huolintapalvelut 3. Lentorahti 4. Informaatiologistiikka 5. Jakelukuljetukset 1 2 3 8 9 10 12 15 16 18 DAMCO FINLAND OY Teollisuuskatu 21 00511 Helsinki Puh. 09 4250 5413 www.damco.com Yhteyshenkilö Juha-Pekka Nuutinen juha-pekka.nuutinen[at]damco.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 7 milj. EUR Henkilöstö: 12 Emoyhtiö: Ap Möller Group HAVATOR GROUP PL 24 (Jääkärinkatu 4) 95401 Tornio Puh. 010 442 5500 Faksi 010 442 5501 info[at]havator.com www.havator.com Yhteyshenkilöt Jussi Yli-Niemi CEO of the Havator Group Hans Westerberg Area Manager Sweden / Norway Tytäryhtiöt Finland, Sweden, Norway, Estonia, Russia Erityisosaamisen alueet Lifting services, special transports, installation of elements and harbour crane services. 2 10 12 13 15 INKOON SATAMA / INKOO SHIPPING OY AB Satamatie 454 10210 Inkoo Puh. 0207 631 500 Faksi 0207 631 501 etunimi.sukunimi[at]inkooshipping.fi www.inkooshipping.fi Yhteyshenkilö René Fagerström Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 5,4 milj. EUR Henkilöstö: 37 Perustamisvuosi: 1994 Emoyhtiö: Arbistock Oy Erityisosaamisen alueet Bulk-satama 6. Konsultointi, koulutus ja tutkimus 7. Kylmäkuljetukset 8. Logistiikkaan liittyvä kalusto 9. Maakuljetukset 10. Merikuljetukset 11. Rautatiekuljetukset 12. Satamapalvelut 13. Tullipalvelut 14. Vakuutukset Katso sivu 24 15. Varastointi 16. Kappaletavarakuljetukset 17. Paikkatieto-/ paikannusjärjestelmät 18. Muut logistiikkapalvelut

Sivu 53

1 2 3 5 7 9 10 13 15 16 6 12 ITELLA OYJ / LOGISTIIKKA Postintaival 7 A 00230 Helsinki Puh. 020 077 000 logistiikka[at]itella.com www.itella.fi/logistiikka Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1952,9 milj. EUR Henkilöstö: 28 163 Emoyhtiö: Itella Oyj Tytäryhtiöt Itella Logistics Oy Logia Software Oy Erityisosaamisen alueet Palvelulogistiikkamme kattaa auto-, meri- ja lentorahdin, huolinnan, varastoinnin, pakettipalvelut sekä logistiikan tietojärjestelmät. Itella Logistiikka toimii kahdeksassa maassa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Latviassa, Liettuassa, Virossa ja Venäjällä sekä maailmanlaajuisesti kumppaniverkoston kautta. JAKK Puh. 020 145 800 Faksi 020 145 8300 www.jakk.fi Yhteyshenkilö Matti Heikkilä matti.heikkila[at]jakk.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 22 milj. EUR Henkilöstö: 280 Erityisosaamisen alueet JAKK on Suomen suurin kuljetusalan kouluttaja ja toimii yhdellätoista paikkakunnalla. Koulutamme ja kehitämme kuljetus- ja logistiikka-alan yritysten henkilöstöä kokonaisvaltaisesti: rekrytointi- ja ammattipätevyyskoulutukset, kuljettajatutkinnot, yrittäjä- ja esimieskoulutukset, lyhytkoulutukset, tilaus ja toimitusketjun kokonaisvaltainen mallinnus ja ohjaus, riskienhallinta, alan kehittämishankkeet jne. KOKKOLAN SATAMA Satamakatu 53 67900 Kokkola Puh. 06 824 2400 Faksi 06 824 2444 satama[at]kokkola.fi www.portofkokkola.fi Yhteyshenkilö Torbjörn Witting Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 12,5 milj. EUR Henkilöstö: 30 Perustamisvuosi: 1825 Erityisosaamisen alueet Säännöllinen konttiliikenne Kokkola-Antwerpen (Merilinja Oy) Katettu laivanlastausterminaali mm. sahatavaralle, muulle kappaletavaralle sekä konttienkäsittelyyn Syväsatamapalvelut bulk-liikenteelle 13 metrin väylä ym 1. Erikoiskuljetukset 2. Huolintapalvelut 3. Lentorahti 4. Informaatiologistiikka 5. Jakelukuljetukset 6. Konsultointi, koulutus ja tutkimus 7. Kylmäkuljetukset 8. Logistiikkaan liittyvä kalusto 9. Maakuljetukset Katso sivu 22 10. Merikuljetukset 11. Rautatiekuljetukset 12. Satamapalvelut 13. Tullipalvelut 14. Vakuutukset 1 5 8 9 16 17 10 8 JAAKKO POHJOLA OY Kankaanmaantie 14 (PL 31) 36600 Pälkäne Puh. 03 578 2200 Faksi 03 578 2201 kuljetus[at]jaakkopohjola.fi www.jaakkopohjola.fi Yhteyshenkilö Virpi Pohjola toimitusjohtaja virpi.pohjola[at]jaakkopohjola.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 4,5 milj. EUR Henkilöstö: 35 Perustamisvuosi: 1967 Emoyhtiö: Jaakko Pohjola Oy Erityisosaamisen alueet Monipuolinen auto ja perävaunu kalustomme soveltuu, erikoiskuljtuksiin, elementtikuljetuksiin sekä kappletavarakuljetuksiin ja irtoperäkuljetuksiin. Yrityksellämme on kappletavaranosturiautoja sekä pakettiautokalustoa. ”K” LINE (FINLAND) OY Tynnyrintekijänkatu 2 (PL 57) 00580 Helsinki Puh. 0207 459 211 Faksi 09 655 570 www.klineurope.com Yhteyshenkilö Tapani Hämäläinen Sales Manager kline.sales[at]kline.fi Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 2005 Emoyhtiö: Kawasaki Kisen Kaisha LTD Erityisosaamisen alueet Kansainväliset konttikuljetukset, myös ovelta-ovelle palvelu Venäjän transito Euroopan-sisäiset sekä kansainväliset RoRo ja H&H laivaukset Projektilaivaukset KONECRANES Port Equipment PL 662 (Koneenkatu 8) 05801 Hyvinkää Puh. 020 427 11 Faksi 020 427 2599 ports-info[at]konecranes.com www.konecranes.com Yhteyshenkilö Erkki Salminen erkki.salminen[at]konecranes.com Erityisosaamisen alueet Konecranes on yksi maailman johtavista nostolaitevalmistajista, ja sen asiakkaita ovat muun muassa koneenrakennus- ja prosessiteollisuus, telakat, satamat ja terminaalit. Yritys toimittaa asiakkailleen toimintaa tehostavia nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nosturimerkeille ja työstökoneille. 15. Varastointi 16. Kappaletavarakuljetukset 17. Paikkatieto-/ paikannusjärjestelmät 18. Muut logistiikkapalvelut yrityshakemisto distributor 1-2/2010 53

Sivu 54

1 9 KORSU OY Ollinkalliontie 10 92100 Raahe Puh. 08 211 6600 Faksi 08 211 6622 korsu[at]korsu.fi www.korsu.fi Yhteyshenkilö Pertti Keski-Korsu toimitusjohtaja pertti.keskikorsu[at]korsu.fi Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 1923 Erityisosaamisen alueet Rae- ja jauhemaisten aineiden säiliökuljetukset Myös ADR luokitellut aineet Konttikuljetukset sekä tavallisilla että kippaavilla konttiperävaunuilla Sideloader kuljetukset Erikoiskuljetukset 1 3 10 MARTIN BENCHER (SCANDINAVIA) OY Perintötie 2 D 01510 Vantaa Puh. 09 477 0750 Faksi 09 4770 7520 finland[at]martin-bencher.com www.martin-bencher.com Yhteyshenkilö Sari Lankinen Erityisosaamisen alueet Martin Bencher tarjoaa meri-ja lentorahti palveluja kuten tuonti ja vienti sekä cross trade & projekti kuljetuksia. Palveluihin kuuluvat FCL, LCL, OOG, breakbulk lähetykset sekä lentorahti maailman laajuisesti. 54 distributor 1-2/2010 yrityshakemisto 1. Erikoiskuljetukset 2. Huolintapalvelut 3. Lentorahti 4. Informaatiologistiikka 5. Jakelukuljetukset LIMOWA RY. Teknologiakeskus TechVilla Kankurinkatu 4-6 05800 Hyvinkää Puh. 019 871 2200 Faksi 019 871 2205 asiakaspalvelu[at]techvilla.fi www.limowa.fi Yhteyshenkilö Jorma Härkönen johtaja, logistiikka jorma.harkonen[at]techvilla.fi Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 2008 Erityisosaamisen alueet LIMOWA on valtakunnallisesti toimiva, kansainvälisesti verkottuva logistiikan kehittämis- ja yhteistyöverkosto. LIMOWA toimii yrityskeskeisesti, edistää jäsenyritysten liiketoimintaa ja vientiä, erityisesti Itä-Eurooppaan. LIMOWA on osa työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) ja sitä hallinnoi hyvinkääläinen Teknologiakeskus TechVilla. NAANTALIN SATAMA Satamatie 13 21100 Naantali Puh. 02 437 5515 Faksi 02 435 1727 www.portofnaantali.fi Yhteyshenkilö Yrjö Vainiala yrjo.vainiala[at]naantali.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 8,7 milj. EUR Henkilöstö: 18 2 12 13 15 18 1 2 11 13 15 16 NEWMARK OY Hepokari 23500 Uusikaupunki Puh. 02 847 7000 Faksi 02 841 4940 newmark[at]newmark.fi www.newmark.fi Yhteyshenkilö Timo Kuusinen Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 1995 Erityisosaamisen alueet Kokonaisvaltaista tavaran käsittelypalvelua Uudenkaupungin satamassa Huolinta Laivanselvitystä Ahtaus 18 12 Erityisosaamisen alueet Naantalin satama tarjoaa satamapalveluja, nestemäisten ja kuivien irtolastien sekä kappaletavarakuljetuksiin, käsittelyyn sekä varastointiin. Satama sijaitsee hyvien maa- ja meriyhteyksien varrella. NURMINEN LOGISTICS OYJ PL 124 (Pasilankatu 2) 00241 Helsinki Puh. 010 545 00 Faksi 010 545 2000 info[at]nurminenlogistics.com www.nurminenlogistics.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 62,5 milj. EUR Henkilöstö: 350 Perustamisvuosi: 1886 Erityisosaamisen alueet Korkealaatuisia logistiikkapalveluja: rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa sekä erikois- ja raskaskuljetuksia. Päämarkkina-alueet: Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muu Itä-Eurooppa. 6. Konsultointi, koulutus ja tutkimus 7. Kylmäkuljetukset 8. Logistiikkaan liittyvä kalusto 9. Maakuljetukset 10. Merikuljetukset 11. Rautatiekuljetukset 12. Satamapalvelut 13. Tullipalvelut 14. Vakuutukset Katso sivu 26 Katso sivu 20 15. Varastointi 16. Kappaletavarakuljetukset 17. Paikkatieto-/ paikannusjärjestelmät 18. Muut logistiikkapalvelut

Sivu 55

12 12 PORT OF KASKINEN Syväsatama 64260 Kaskinen Puh. 040 726 5740 Faksi 06 220 7300 portofkaskinen[at]kaskinen.fi www.kaskinen.fi Yhteyshenkilö Timo Onnela satamakapteeni timo.onnela[at]kaskinen.fi Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 5 Perustamisvuosi: 1785 Emoyhtiö: Kaskisten kaupunki Erityisosaamisen alueet Metsäteollisuuden tuotteet kuten selluloosaa, sahatavaraa ja paperia. Kappaletavaraa, neste- ja kuiva bulk. PORT OF OULU PL 23 90015 Oulun kaupunki Puh. 044 703 2753 Faksi 08 5584 2799 www.ouluport.com Yhteyshenkilö Kari Himanen satamajohtaja kari.himanen[at]ouka.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 7,1 milj. EUR Henkilöstö: 27 Emoyhtiö: Oulun kaupunki Erityisosaamisen alueet Metsäteollisuuden tuotteet Konttikuljetukset Öljy- ja kemikaaliliikenne Kuiva- ja nestebulkliikenne Transitoliikenne 2 7 9 15 16 SCANDIC TRANS OY AB Varastotie 14 65610 Mustasaari Puh. 020 120 2500 Faksi 020 120 2515 etunimi.sukunimi[at]scandictrans.fi www.scandictrans.fi Yhteyshenkilö Matti Roinila Puh. 020 120 2581 0400 501 950 matti.roinila[at]scandictrans.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 28 milj. EUR Henkilöstö: 24 Erityisosaamisen alueet Maantiekuljetukset Skandinaviassa Lämpösäädellyt kuljetukset Logistiset palvelut 1. Erikoiskuljetukset 2. Huolintapalvelut 3. Lentorahti 4. Informaatiologistiikka 5. Jakelukuljetukset 6. Konsultointi, koulutus ja tutkimus 7. Kylmäkuljetukset 8. Logistiikkaan liittyvä kalusto 9. Maakuljetukset Katso sivu 15 10. Merikuljetukset 11. Rautatiekuljetukset 12. Satamapalvelut 13. Tullipalvelut 14. Vakuutukset 12 PORT OF KEMI Ajoksentie 748 94900 Kemi Puh. 016 215 1600 Faksi 016 215 1620 www.portofkemi.fi Yhteyshenkilö Reijo Viitala satamajohtaja reijo.viitala[at]kemi.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 6,733 milj. EUR Henkilöstö: 32 Perustamisvuosi: 1869 Emoyhtiö: Kemin kaupunki Erityisosaamisen alueet Puunjalostustuotteiden vientisatama: paperi, sellu, kartonki, sahatavara Puunjalostustuotteiden raaka-aineiden tuontisatama Öljysatamatoiminnat Konttikuljetukset Muut Bulk-toiminnat Transitosatama 1 2 5 9 10 11 12 13 15 16 18 RAUMA STEVEDORING OY LTD PL 68 26101 Rauma Puh. 02 831 21 Faksi 02 831 2444 headoffice.rst[at]raumasteve.fi www.raumastevedoring.fi Yhteyshenkilö Juha Vannio juha.vannio[at]raumasteve.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 62 milj. EUR Henkilöstö: 590 Erityisosaamisen alueet Täyden palvelun satamaoperaattori 4 6 TIETO OYJ PL 38 (Aku Korhosen tie 2-6) 00441 Helsinki Puh. 020 72 010 Faksi 020 726 8898 etunimi.sukunimi[at]tieto.com www.tieto.fi Yhteyshenkilö Tero M Virtanen myyntijohtaja, Retail, Logistics & Energy etunimi.M.sukunimi[at]tieto.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1700 milj. EUR Henkilöstö: 17 000 Perustamisvuosi: 1968 Erityisosaamisen alueet Tieto on palveluyhtiö, joka tarjoaa tietotekniikka-, tuotekehitys- ja konsultointipalveluja. Olemme erikoistuneet alueisiin, joilla asiakkaiden liiketoiminnan ja tarpeiden tuntemuksemme on syvintä. 15. Varastointi 16. Kappaletavarakuljetukset 17. Paikkatieto-/ paikannusjärjestelmät 18. Muut logistiikkapalvelut Katso sivu 12 ja takakansi Katso sivu 18 yrityshakemisto distributor 1-2/2010 55

Sivu 56

8 18 TOYOTA MATERIAL HANDLING FINLAND OY PL 12 (Korpivaarantie 1) 01451 Vantaa Puh. 010 575 700 Faksi 010 575 7999 info[at]fi.toyota-industries.eu www.toyota-forklifts.fi Yhteyshenkilö Jukka Heinonen jukka.heinonen[at]fi.toyota-industries.eu Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 39,4 milj. EUR Henkilöstö: 148 Emoyhtiö: 2007 (Toyotan ja BT:n fuusio) Erityisosaamisen alueet TMHFi on suurin Suomessa toimiva materiaalinkäsittelylaitteiden toimittaja. Tuotevalikoimamme on rakennettu kattamaan erilaiset varastoinnin ja materiaalinkäsittelyn tarpeet, mm. Toyota- ja BT-trukit sekä Mecalux varastokalusteet. Olemme tunnettuja korkealuokkaisista tuotteista, palveluista ja kattavista kokonaisratkaisuista yli vuosisadan kokemuksella. 2 3 5 9 10 15 18 WACO LOGISTICS FINLAND OY PL 173 01511 Vantaa Puh. 09 825 561 Faksi 09 8255 6500 waco[at]waco.fi www.waco.fi Yhteyshenkilö Fredrik Wildtgrube fredrik.wildtgrube[at]waco.fi Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 50 Perustamisvuosi: 1996 Tytäryhtiöt Toimipisteet Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Hämeenlinnassa ja pääkonttori Vantaalla. Erityisosaamisen alueet Lento- ja merikuljetukset Toimitusketjun hallinta Varastointi- huolinta- ja logistiikkapalvelut 56 distributor 1-2/2010 yrityshakemisto Katso sivut 1 ja 36 1. Erikoiskuljetukset 2. Huolintapalvelut 3. Lentorahti 4. Informaatiologistiikka 5. Jakelukuljetukset 15 TURUN VAPAAVARASTO OY Tuontikatu 7 20200 Turku Puh. 075 326 7999 Faksi 02 230 5409 info[at]turunvapaavarasto.fi www.turunvapaavarasto.fi Yhteyshenkilö Stefan Lindström stefan.lindstrom[at]turunvapaavarasto.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,8 milj. EUR Henkilöstö: 8 Perustamisvuosi: 1964 Erityisosaamisen alueet Jäähdytetty, lämmin ja kylmä varastotila Tuonti-, vienti- ja transitotavaran varastointi Konttien ja trailereiden purkaus/ lastaus ym. muut logistiset palvelut Autojen PDI-huoltamot ja laajat varastokentät MUISTIINPANOT: 6. Konsultointi, koulutus ja tutkimus 7. Kylmäkuljetukset 8. Logistiikkaan liittyvä kalusto 9. Maakuljetukset 10. Merikuljetukset 11. Rautatiekuljetukset 12. Satamapalvelut 13. Tullipalvelut 14. Vakuutukset 15. Varastointi 16. Kappaletavarakuljetukset 17. Paikkatieto-/ paikannusjärjestelmät 18. Muut logistiikkapalvelut